Länsimaissa on seurattu kasvavan hermostuksen vallassa Venäjän joukkojen keskittymistä lähelle Itä-Ukrainan rajaa ja Krimin niemimaata. Sekä uutistoimistot että sosiaalinen media ovat todistaneet laajoja Venäjän armeijan kaluston siirtoja lähelle Ukrainaa. Analyytikot ovat olleet erimielisiä, mitä toimenpide käytännössä tarkoittaa.
Venäjä käy sotaa sijaistaistelijajoukoilla
– Tosiasiassa Itä-Ukrainassahan on sotatila, vaikka Venäjä ei suoranaisesti myönnä olevansa sodan osapuoli. Siellä on kuitenkin Venäjän tukemia separatistitaitelijoita "by proxy" eli sijaistaistelijajoukkoja, toteaa sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Nyt rajalle kerääntyneitä venäläisjoukkoja on kuvailtu määrältään sellaisiksi, että ne ovat uhkaavia mutta eivät välttämättä vielä viittaa massiiviseen operaatioon.
– Venäjä on keskittänyt viime kuukauden aikana rajan läheisyyteen ja Krimille huomattavan määrän sotilasvoimaa ja sillä on kyky käynnistää sotilasoperaatio. Tämä kyky ei kuitenkaan ole riittävä esimerkiksi Ukrainan miehittämiseen – ainakaan vielä. Toinen merkittävä tekijä on se, onko Venäjällä halua lähteä sotaan, Kajanmaa kuvailee.
Kajanmaan mukaan taustalla saattaa olla mm. Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen sekä toisaalta Ukrainan presidentin vaihtuminen. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden suhtautuu Venäjään edeltäjäänsä Donald Trumpia tiukemmin, ja Venäjällä voi olla halua testata Yhdysvaltain uuden johdon todellista linjaa.
– Biden sanoi hiljattain Putinin olevan murhaaja. Kyllä tällaisella on vaikutusta siihen miten Venäjä käyttäytyy, Kajanmaa arvioi.
