Suomen kautta aikojen taloudellisesti menestyksekkäin yleisurheilija Tero Pitkämäki ottaa tuoreessa elämäkertakirjassaan voimakkaasti kantaa urheilun apurahajärjestelmään ja olympialaisista maksettaviin bonuksiin.
Tero Pitkämäki, 37, on siitä harvinainen entinen yleisurheilija, että hänellä on uransa jälkeen kädessään muutakin kuin kyynärpääleikkauksesta jääneet arvet. Seitsemänkertainen arvokisamitalisti näet tienasi urheilemalla mittavan omaisuuden.
LUE MYÖS: Vuosia Seppo Rädyn tylyä kuittailua kuunnellut Tero Pitkämäki lataa nyt takaisin – poikkeuksellinen lausunto vanhasta mestarista: "Se on ihan suoraan mun suusta"
Verotustietojen perusteella Pitkämäki ansaitsi parhaimmillaan yli 300 000 euroa vuodessa, eikä lukemassa ole edes mukana mahdollisia urheilijarahastoon sijoitettuja tuloja.
Keijo Leppäsen kirjoittamassa Pitkämäen tuoreessa elämäkertakirjassa Keihäsmies – Tero Pitkämäen elämä (Tammi) kerrotaan, että ilmajokelainen tilitti osan tuloistaan säännöllisesti urheilijarahastoon, josta ansioitaan voi alkaa nostaa pois vasta uran päättymisen jälkeen.
Pitkämäen huiman uran aikaiset yhteenlasketut tulot kohoavat reippaasti yli miljoonan euron ja ovat luultavasti lähempänä kahta kuin yhtä.
Nyt keihäsvalmentajan työstä haaveileva Pitkämäki myöntää tuntevansa pientä ylpeyttä urheilu-uran taloudellisesta menestyksestään.
– Olen siitä sillä lailla ylpeä, että kun kotona olen, voin sanoa, että tämä on heittämällä ansaittu talo, Pitkämäki kertoo MTV Urheilulle.
– Kyllä siihen on joutunut tekemään aikamoisen työn. Heti uran alussa mä päätin, että pyrin kansainväliseen menestykseen, ja sieltä niitä euroja tuleekin, Pitkämäki luotaa.
Pitkämäen tienestit perustuvat hyvin pitkälti Kultaisen liigan ja sen jälkeläisen Timanttiliigan osa- ja kokonaiskilpailuissa saavutettuun menestykseen. Suomalaistähti pokkasi ykköspalkintorahan edellä mainituissa karkeloissa peräti 26 kertaa uransa aikana.
