Onko iltavirkulla muuta mahdollisuutta kuin sopeutua ja pakottaa itsensä aamuvirkuksi?
Noin joka kymmenes suomalainen on iltavirkku. Huomenta Suomen aamussa puitiin terveysriskejä, jotka on yhdistetty erityisesti iltavirkkuihin.
– Se on ominaisuus, josta noin puolet on geneettistä eli tulee suoraan perimästä, kertoo psykiatrian erikoislääkäri ja THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Toinen puolisko on ympäristön vaikuttamaa. Se, onko iltavirkku, aamuvirkku vai kenties jotain siltä väliltä, riippuu ihmisen omasta elämänrytmistä ja aikataulusta.
– Siihen määrittelyyn vaikuttaa se, mikä on luontainen aika käydä nukkumaan, THL:n tutkija Heini Wennman kertoo.
Iltavirkku ei luontaisesti pysty käymään nukkumaan ennen kahta yöllä. Myös aamuväsyneisyys ja vaikeus nousta aamulla ylös ovat iltavirkulle tyypillisiä ominaisuuksia.
– Kannattaa muistaa se, että mitä iltavirkku todella tarkoittaa. Se on todella siis kahden kolmen maissa tulevaa luontaista väsymystä. Ehkä aiemmin haluaisi mennä nukkumaan, mutta ei ole tarpeeksi väsynyt, Partonen muistuttaa.
Lue myös: "Iltavirkuilla ongelmaa kuin ongelmaa enemmän kuin aamuvirkuilla" – näin selvität oman rytmisi
Terveysriskit kasaantuvat iltavirkuille
Terveysriskit kasaantuvat iltavirkun harteille.
Partonen kertoo, että maailmalla on viime vuosina tehty useita tutkimuksia, joissa on verrattu eri ihmisiä. Näyttää siltä, että terveysriskit kasaantuvat juuri iltavirkkujen kärsittäviksi. Tevreysriskejä ovat esimerkiksi tyypin kaksi diabetes, verenpainetauti, keuhkoastma ja masennus.
