Nykypäivän kosmetiikkavalikoima vetää kuluttajan ymmälleen. Lupaukset ovat toinen toistaan houkuttelevampia, mutta tarvitsemmeko todella kaikkia meille tyrkytettäviä tuotteita? Ja ennen kaikkea mitä ne tekevät ihollemme?
Kauneudenhoidosta kiinnostunut ihminen pohtii kuumeisesti, mitä tuotemerkkiä käyttää ja mitä ei. Kemiantekniikan diplomi-insinööri Anja Nysténin mielestä jo kysymyksenasettelu on väärä. Olennaista olisi miettiä, mitä tuotteita ihminen ylipäätään tarvitsee.
− Esimerkiksi hiusvärit ovat kosmetiikan vahvimpia aineita. Kannattaa miettiä, miten usein kuormittaa elimistöään erittäin herkistävillä aineilla. Rakennekynnet ovat kenties koristeelliset, mutta ei niitäkään saa aikaan ilman allergioita aiheuttavia aineita, Nystén kehottaa pohtimaan.
Muita tavallisia herkistäjiä ovat muun muassa säilöntäaineina käytettävät formaldehydin vapauttajat ja tietyt hajusteet. Harkinnassa ei ole kuitenkaan kyse asketismista. Kuivaihoinen tarvitsee voiteita, eikä itsensä hemmotteluakaan tarvitse unohtaa.
− Itse käytän todella vähän kosmetiikkaa. Mietin, mikä kaikki on tarpeellista. Ihan kaikki, mitä meille esitetään, ei ole. Jos esimerkiksi sanotaan, että 25-vuotiaiden pitää alkaa käyttää ryppyvoiteita, ollaan vähän hakoteillä.
Hellävaraista meikinpoistoa
Nystén mainitsee omakohtaisena esimerkkinä ihonpuhdistuksen. Kaupan erikoistuotteiden sijaan hän käyttää tarkoitukseen apteekista saatavaa, koostumukseltaan hyvin kevyttä iho-lotionia. Parempaa meikinpoistoainetta ei ole tähän päivään mennessä tullut vastaan.
− Se levittyy ja huuhtoutuu hyvin ja poistaa meikit. Pesun jälkeen kasvoille ei tarvitse laittaa mitään muuta.
Tavallisesta meikinpoistoaineesta Nysténillä ei ole hyvää sanottavaa. Kosmetologikäynnin jälkeen mukaan tarttui asiantuntijan suosittelema tuote, joka osoittautui melkoiseksi pettymykseksi.
