Timo Soini: Näin perussuomalaisten hajoamisessa olisi pitänyt toimia – povaa puolueelle tappiota Halla-ahon lähdön takia

Hän arvelee, että puolueella olisi ollut mahdollisuus voittaa eduskuntavaalit vuonna 2023, mutta Halla-ahon lähdön takia jopa mitalisijat ovat tiukassa.

– Se tulee näkymään vaalipäivänä. Miehet eivät mene äänestämään.

Soini uskoo, että merkittävä syy väistymiselle neljän puheenjohtajavuoden jälkeen oli se, että Halla-aho ei tykännyt eikä kestänyt olla puoluejohtajana.

– Se paine on hirveä, tiedän sen. Hänelle täytyy antaa tunnustusta, että hän on sillä lailla järkevä, että ei tapata itseään homman takia.

Soini uskoo Halla-ahon myös tajunneen, että jos puolue päätyy hallitukseen, se voi joutua samanlaiseen höykytykseen kuin aikoinaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Soini kuitenkin myöntää, että perussuomalaiset on pärjännyt hänen lähtönsä jälkeen paremmin kuin hän etukäteen ajatteli.

– Se johtuu myös siitä, että muut puolueet ovat niin huonoja.

Keskusta, perussuomalaiset ja KD tiiviimpään yhteistyöhön

Perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Riikka Purra tarvitsisi Soinin mukaan oman linjan.

– Pitää olla jotain omaa, ei voi olla Halla-ahon klooni tai perintöprinsessa.

Soini ihmettelee myös perussuomalaisten puoluekokouksen varapuheenjohtajavalintoja, joista hän nostaa esiin kansanedustaja Sebastian Tynkkysen. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu Tynkkynen on saanut jo kaksi tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja sai keväällä jälleen syytteen samasta rikosnimikkeestä.

– Miten tuolla tyylillä hoidetaan ihmisten asioita?

Soini palaa jo aiemmin kertomaansa ajatukseen siitä, että Suomen poliittisessa kentässä on kraatterin kokoinen aukko. Soinin mukaan sen voisivat täyttää keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit tekemällä tiiviimpää yhteistyötä. Puolueilla olisi hänen laskelmiensa mukaan sen jälkeen yhteensä 30 prosentin kannatus.

– Se olisi suuri, Suomea hallittaisiin keskeltä.

Hän ei kerro tekevänsä asialle aktiivisesti itse mitään, mutta sanoo olevansa valmis auttamaan, jos joku ryhtyisi tällaista ajamaan.

Jälkiviisautta jakautumisen hetkeen

Soini palaa kirjassaan myös dramaattisiin hetkiin vuonna 2017, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautui kahteen osaan. Kaikki perussuomalaiset ministerit ja joukko muita kansanedustajia erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perustivat oman eduskuntaryhmän nimeltä Uusi vaihtoehto. Sen ympärille perustettiin Sininen tulevaisuus -puolue.

– Agenttitarinat siitä, että minä olisin johtanut Halla-ahon vastaista kapinaa tai ollut mitenkään valmistelemassa puolueoperaatiota ennen puoluekokousta, eivät ole totta. Näyttö on nolla. Olin käytännössä viimeinen kansanedustaja, joka päätti lähteä uuteen eduskuntaryhmään, Soini kertoo kirjassa.

Päätökset tehdään ajassa niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka silloin ovat saatavilla, Soini toteaa. Lopputulos olisi kuitenkin voinut olla erilainen, jos hänellä olisi sillä hetkellä ollut jaksamista johtaa ja ajatella selkeästi, Soini uskoo.

– Kukaan ei tätä esittänyt, enkä minäkään silloin, mutta mitä jos olisin mennyt (kristillisdemokraattien puheenjohtajalle) Essayahin Sarille ja sanonut, että lyödään sinisten ja kristillisten eduskuntaryhmät yhteen? Tämä on sellaista luovuutta, mitä pitäisi olla kriisitilanteessa. Mutta turha hurskastella, en tehnyt esitystä silloin, hän sanoo haastattelussa.

Jättää auki mahdollisuuden meppiydestä

Kirjassa Soini jättää europarlamentin oven auki.

– On se mahdollista. Minulla on verkostot olemassa, joten se olisi aika helppoa. Mutta katsotaan nyt, europarlamenttivaaleihin on vielä aikaa, hän sanoo.

Sekin on vielä auki, minkä maan tai puolueen edustajana hän mahdollisesti asettuisi ehdolle. Viime eurovaalien alla vuonna 2019 häntä kysyttiin sekä sinisten että kristillisdemokraattien listalle. Häntä haviteltiin ehdokkaaksi myös toisesta jäsenmaasta. Maata hän ei paljasta.

– Olin ulkoministerinä, kun vaalit olivat. Se olisi ollut vähän hankalaa.

Hän toimi europarlamentaarikkona vuosina 2009–2011.