Sairaus jää edelleen herkästi diagnosoimatta esimerkiksi tupakoitsijoilla ja toistuvista flunssista kärsivillä.
Astma on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Sitä sairastaa arviolta noin kymmenen prosenttia suomalaisista jossakin elämänsä vaiheessa.
Astman yleistymisen taustalla vaikuttavat esimerkiksi allergioiden ja ylipainon yleistyminen. Allergiat altistavat astmalle, ja ylipaino on merkittävä astman riskitekijä, kertoo Husin sydän- ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Paula Kauppi.
– Toisaalta myös hoitoon osataan hakeutua entistä paremmin, mistä syystä diagnooseja tehdään enemmän, Kauppi huomauttaa.
Kaupin mukaan noin kolmasosa potilaista sairastuu astmaan lapsena, noin kolmasosa nuorena aikuisena ja noin kolmasosa vanhempana aikuisena.
Lue myös: Milloin astmatutkimuksiin? Pitkittyneiden oireiden riskinä parantumattomat muutokset keuhkoissa
Allergia voi hämätä potilasta ja lääkäriäkin
Vaikka astmaa tunnistetaan paremmin, osa sairastuneista jää Kaupin mukaan edelleen diagnosoimatta – ja erityisesti kolmesta syystä.
Allergioista kärsivät potilaat usein mieltävät ja väittävät kivenkovaan lääkärissäkin, että heillä on vain hankala allergia, jolloin lääkärin on osattava etsiä astma allergian taustalta. Osa taas hakeutuu lääkäriin toistuvien hengitystieinfektioiden takia.
– On yskää, nenä vuotaa tai tukkoinen olo, ja potilaat harmittelevat, kun on taas tämä flunssa. Toistuvat flunssat voivat sitten loppua tai harventua huomattavasti, kun todetaan, että siellä on astma taustalla ja aloitetaan säännöllinen astmalääkitys.
Kolmas herkästi diagnosoimatta jäävättä potilasryhmä ovat tupakoitsijat, jotka eivät halua hakeutua hoitoon esimerkiksi mahdollisen häpeän takia tai uskovat kärsivänsä vain niin sanotusta tupakkayskästä.