Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Turkki-kysymyksen diplomatialle pitää varata nyt joitakin päiviä tai joitakin viikkoja.
Turkin tämänhetkinen halu estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on tällä hetkellä viheliäinen kivi pohjoismaisessa Nato-kengässä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui eilen puhelimessa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Myös diplomaatit pitävät alati yhteyttä.
Ulkoministeri Haavisto ei kuitenkaan paljasta, onko mistään asioista Suomen ja Turkin välillä päästy jo yhteisymmärrykseen.
– Nyt on liian aikaista vielä viitata siihen. Katsotaan tarkkaan näitä Turkin huolia ja erilaisia vastauksia niihin, Haavisto sanoo MTV Uutisille.
– Diplomatialle pitää nyt varata joitakin päiviä tai mahdollisesti joitakin viikkoja. Katsotaan miten tämä menee.
Haaviston mukaan moni Nato-maa toivonee, että kysymys olisi käsitelty, kun Nato-maat kokoontuvat huippukokoukseen Madridiin 29.–30. kesäkuuta.
Haavisto: Jo Suomen linjan selventäminen auttaa
Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan maahan yhteensä 33 terroristiksi väittämäänsä kurdia ja Erdoganin vastustajaa. Lisäksi tuki esimerkiksi eräille kurdijärjestöille pitäisi lopettaa ja asevientikielto Turkkiin lopettaa.
Julkisuuteen on siis esitetty kovia vaatimuksia, jotka puuttuvat Suomen ja Ruotsin sisäisiin asioihin ja voivat loukata oikeusvaltioperiaatteita.
Moni on miettinyt, miten tilanne voisi ratketa niin, että Turkki voisi kasvonsa säilyttäen hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden.
– Monet näistä asioista saattavat olla sellaisia, että selvennetään ihan se linja, mitä Suomi on tähän mennessäkin noudattanut, esimerkiksi PKK:n suhteen, jota pidämme terroristijärjestönä. Tavallaan näitä vastauksia halutaan vielä selvemmin.
PKK on kurdien autonomiaa ajava työväenpuolue, jolla on ollut myös aseellista sissitoimintaa ja jonka EU on luokitellut terroristijärjestöksi. Turkki on vaatinut luovutettavaksi terroristeiksi syyttämiään ihmisiä, joilla on kytköksiä PKK:hon.