Turkulaisfirma esittelee videolla tarkkailuteknologiaa, joka herättää kysymyksiä – onko syytä huoleen? "Laaja repertuaari eri mahdollisuuksia"

Demovideolla nähtävää teknologiaa hyödynnetään jo Nordströmin mukaan Suomessa.

Esimerkiksi ihmisen tunnistaminen ihmiseksi on varsin hyödyllinen ominaisuus. Jos tehdasalueella liikkuu yöllä joku, voi kamera tunnistaa, onko kulkija jänis vai ihminen.

Toisaalta vaikkapa autokin voidaan tunnistaa rekaksi tai henkilöautoksi, ja tätä tietoa on puolestaan mahdollista hyödyntää vaikkapa liikennevalo-ohjauksessa.

– Objektien tunnistamisessa on laaja repertuaari eri mahdollisuuksia, Nordström sanoo.

Kasvojen tunnistamista ei sallita noin vain

Entä kasvojen tunnistamisen mahdollistava teknologia? Viranomaisistakin sellaista saavat Suomessa hyödyntää vain harvat.

Kasvojen tunnistusta saa harjoittaa vain rikosta estettäessä, paljastettaessa tai selvittäessä. Rajavartiolaitoksella oikeus on ollut jo pitkään, ja lisäksi poliisi ja Tulli saivat oikeuden viime kesänä. 

– Kyllä tässä hirvittävän kaukana ollaan orwellilaisesta yhteiskunnasta, jossa kameroilla valvottaisiin ihmisiä, poliisitarkastaja Pekka Sallinen arvioi tuolloin Ylellä.

Yritykset voivat hyödyntää teknologiaa vain sillä ehdolla, että tunnistettavat henkilöt antavat ennakkoon luvan kasvojentunnistukseen.

Käytännössä kyseeseen voi tulla vaikkapa työpaikan portille asennettava kamera, joka tarkistaa kasvot tunnistamalla, että kulkukorttia käyttää kortin oikea haltija.

"Markkinoilla on myös teknologioita, joilla voi rikkoa lakia"

Olisiko yhtiöiden kuitenkin mahdollista viedä teknologiaa pidemmälle, johonkin, mitä nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista?

– Totta kai. Olisi teknisesti mahdollista rikkoa räikeästikin nykyistä lakia, Nordström myöntää.

Suomen ulkopuolella monenlaista teknologiaa on toki jo käytössä. Esimerkiksi käy Kiina, jossa massiivinen valvontakoneisto jauhaa yötä päivää ja tuo uutisiin noustessaan mieleen dystopiaromaanin.

Ylipäätään Euroopan ulkopuolella tilanne on toimitusjohtajan mukaan "hieman villi".

– Siellä ei ehkä suhtauduta asioihin yhtä hyvin kuin täällä Euroopan alueella. Kiina on yksi esimerkki, jossa ei tarvitse olla kummoisiakaan perusteita, että voidaan automaattisesti tunnistaa, missä yksittäiset ihmiset ovat liikkuneet.

Lain rikkominen on MarshallAI:lle Nordströmin mukaan "lähtökohtaisesti mahdotonta".

– Tiedän, että valitettavasti markkinoilla on myös sellaisia teknologioita, joilla voi rikkoa lakia, Nordström mainitsee.

Tukholman kaupunki ostanut palvelua

Matti Meikäläistä – ja varmasti montaa muutakin suomalaista – toki kiinnostaa, mihin esimerkiksi turkulaisfirman teknologiat päätyvät.

Lupaukset eettisyydestä ja lainkuuliaisuudesta eivät lohduta, jos valvontatekniikkaa päätyy vääriin käsiin.

– Emme toimi sellaisten viranomaisten tai valtioiden kanssa, joiden ihmisoikeuskäsitys on ristiriidassa länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen kanssa, Nordström toteaa.

MarshallAI:lla huomattava osa asiakkaista on Nordströmin mukaan suomalaisia.

– Pääpaino on toki kotimarkkinoilla, mutta yhtä lailla meillä on asiakkaana esimerkiksi Tukholman kaupunki ja eurooppalaisia yrityksiä laajemminkin, Nordström sanoo.

Asiakasyritysten nimiä Nordström ei alan toimintatapoihin vedoten paljasta. Myöskään mahdollisia suomalaisia julkishallinnon tahoja Nordström ei halua tuoda julkisuuteen.

– Yksityispuolella meillä on pitkä yhteistyö esimerkiksi [turvallisuuspalveluja tarjoavan] Avarn Security:n kanssa.

"Jos eläisin Aasiassa, voisi vähän kuumottaa"

MarshallAI:n teknologia on toki vain pisara meressä. Tekoälyä hyödyntävää valvontaa kehitellään ympäri maailmaa suurilla budjeteilla.

Erilaiset kansalaistoimijat ovat pitäneet aktiivisesti esillä huolta kehityksen riskeistä. Voiko jylläävä koneisto syöstä yhä useampia valtioita suuntaan, joka osoittaa kohti dystopiaa, Uljasta uutta maailmaa?

Nordström vertaa tilannetta sosiaalisen median palveluissa tapahtuvaan mainontaan ja asennevaikuttamiseen. Teknologian kehitys tuo mukanaan mahdollisuuden väärinkäytöksille, jos lainsäätäjä ei ole hereillä.

– Näkisin, että Euroopassa ollaan varsin turvallisessa tilanteessa, mutta jos eläisin tällä hetkellä Aasiassa, kyllä minua voisi vähän kuumottaa, Nordström toteaa.