Akatemiatutkija vertaa musteläiskätestiä lehden kansikuvan näyttämiseen. Professorin mukaan musteläiskätestiin liittyy ylitulkinnan riski.
Rorschachin musteläiskätestiä ei tulisi enää käyttää, totesi psykologi ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta MTV:n ja Helsingin yliopiston Tiedekulma-tapahtumassa.
– Olen vuosikausia ajatellut, että se on ammattikuntamme suuri häpeäpilkku.
Testissä henkilölle näytetään erilaisia musteläiskiä ja häntä pyydetään kertomaan, mitä hänen mielestään kuvassa näkyy.
Suomessa mielipiteitä jakavaa testiä käytetään esimerkiksi psykiatristen potilaiden tutkimisessa eli mielenterveyden häiriöistä kärsiviin ihmisiin.
Saarinen kuvailee kyseisen ihmisjoukon olevan yleensä haavoittuvassa tilanteessa.
– Testillä saatetaan tehdä pahimmillaan aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Saarinen sanoo.
Myös Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokelan mukaan musteläiskätesti on yksi pahimmista esimerkeistä ylitulkintaan liittyen.
– Olisi tietenkin kauhukuva, jos sen perusteella tehtäisiin hoitoarvioita, hän sanoo.
Vertautuu kasviin tai lehden kanteen
Musteläiskätesti on alun perin kehitetty tunnistamaan vakavia mielenterveydenhäiriöitä. Henkilö voi esimerkiksi testiä tehdessä nähdä neutraalissa kuvassa verta ja ruumiita.
– Mitä lisätietoa testi tuo, jos psykologi ei tällaisen tason psykoosia tai aggressiota pysty millään muulla menetelmällä huomaamaan? Saarinen pohtii.
– Voihan sitä näyttää vaikka Me Naiset -lehden kantta ja kysyä, että mitä näet tässä, hän jatkaa.