Turkin Suomelta ja Ruotsilta haluamista myönnytyksistä asevientikiellosta luopuminen olisi selkein ja helpoin toteuttaa, arvioi asiantuntija.
– Muut vaihtoehdot ovat hankalampia, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Hänestä Turkki on lyönyt neuvottelupöytään sellaisiakin ehtoja maiden Nato-jäsenyydelle, joita Suomi ei voi missään nimessä toteuttaa. Yksi näistä on terroristiepäiltyjen luovuttaminen Turkille.
Myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoo, että Turkin toivomuslistassa on asioita, joista ei voida edes keskustella. Hän viittaa myös luovutuksiin. Hän korostaa, että Suomessa luovutuskiellot perustuvat tuomioistuimen ratkaisuihin eikä niitä voi poliittisilla päätöksillä kumota.
– Jäljelle jäävät tällaiset käytännön asiat, kuten aseiden viennin rajoittamiset, jotka ovat poliittisia päätöksiä, Halla-aho sanoo.
Hän ei halua kuitenkaan ottaa selkeää kantaa siihen, pitäisikö Turkkiin saada viedä aseita vai ei.
Lue myös: Presidentti Niinistö toivoo yhteisymmärrystä Turkin kanssa kesäkuun aikana - Nato-jäsenyys voi mahdollistaa asevientiä
Ruotsi ja Suomi asettivat asevientikiellon Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia osana EU-rintamaa vuonna 2019.
Ulkoministerit eivät kommentoineet
Ruotsalaislehti Expressen kertoi eilen, että Ruotsi olisi luopumassa aseviennin kiellostaan Turkkiin, mikä on yksi Turkin edellytyksistä Ruotsin hyväksymiselle Natoon.
Sotilaallisen kaluston vientiä valvovan ISP-viraston mukaan ruotsalaisyrityksille voidaan antaa lupa aloittaa jälleen aseiden myynti Turkkiin. ISP:n mukaan asiaa kuitenkin tarkastellaan vielä.
– Keskustelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on yksi niistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa (aseviennin) arviointiin, ISP:n johtaja kertoi Expressenille.
