Presidentti Sauli Niinistö puhui uudenvuodenpuheessaan muun muassa Venäjän esittämistä vaatimuksista sotilasliitto Naton itälaajenemisen suhteen. Vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista osasi odottaa, että turvallisuuspolitiikka on merkittävässä osassa Niinistön puheessa.
– Suomessa on käyty vilkkainta turvallisuuspoliittista keskustelua miesmuistiin. Sauli Niinistö antoi tukensa sille, että Suomessa käydään keskustelua turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, kunhan keskustelu ei ole repivää ja kaikkia osapuolia kuunnellaan, Matti Pesu arvioi.
Pesun mielestä Niinistö ei enää pyrkinyt kitkemään Nato-keskustelua, toisin kuin hänen on aiemmin katsottu tekevän.
– Tämä oli jopa rohkaisu puhua asioista, Pesu sanoo.
Niinistö ilmaisi puheessaan, että turvallisuuspolitiikka jakaa kansaa. Pesu ei allekirjoita näkemystä kahtiajaosta suomalaisten suhtautumisessa turvallisuuspolitiikkaan.
– Keskustelu ei ole ollut erityisen repivää. Huoli esitettiin enemmän tulevaisuuden suhteen.
– Niinistö näkee selvästi arvoa siinä, että kansakunta voi olla eri mieltä jakautumatta. Ehkä sitä ajattelua tuotiin nyt myös tähän turvallisuuspoliittiseen puoleen, Pesu pohtii.
Lue myös: Lue presidentti Niinistön puhe sanasta sanaan: "Terveytemme suojaamisesta ei soisi tulevan riidan lähdettä"
Etupiirit eivät kuulu Eurooppaan
Puheessaan Niinistö painotti Pesun mukaan eurooppalaista turvallisuusjärjestystä, jossa valtioilla on vapaus valita turvallisuuspoliittinen linjansa. Niinistö myös tähdensi sitä, että etupiirit eivät kuulu Eurooppaan.
– Tuotiin selvästi esille Venäjän ukaasit ja kuinka ne eivät ole Suomen intressien mukaisia. Tämä oli aika painava viesti, Pesu sanoo.