Vanhojen metsien laaja suojelu tuottaa yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin kustannuksia, arvioivat tutkijat.
Jos valtio suojelisi Luontopaneelin suosituksen mukaisesti tieteeseen perustuen kaikki omistamansa vanhat ja luonnontilaiset metsät, voisi yhteiskunnallinen nettohyöty vuoteen 2050 mennessä olla selvityksen mukaan jopa satoja miljoonia euroja.
Luontopaneelin suosituksen pohjalta metsien suojeluala kattaisi arviolta 100 000 hehtaaria.
Hallituksen esityksessä vanhojen metsien suojelusta saatu nettohyöty olisi taas selvästi laajempaa suojelua pienempi. Hallituksen esityksessä suojeluala on selvityksen mukaan noin 20 000 hehtaaria.
Lue myös: Metsähallitus inventoi vanhoja metsiä, vaikka kriteerit ovat vielä vahvistamatta
Laajaa kritiikkiä
Hallituksen esitys metsien suojelusta on kerännyt laajaa kritiikkiä metsä- ja ympäristöalan tutkijoilta ja -järjestöiltä.
Kesäkuussa ympäristöjärjestöt WWF Suomi, Greenpeace Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto ilmaisivat yhteisessä tiedotteessa olevansa "syvästi pettyneitä" hallituksen julkistamiin linjauksiin.
Hallituksen esityksessä vanhan metsän kriteerinä esimerkiksi havumetsän on oltava Etelä- ja Keski-Suomessa keski-iältään 140-vuotiasta ja pohjoisessa 160–200-vuotiasta.
Lehtimetsän on puolestaan oltava Etelä- ja Keski-Suomessa 100-vuotiasta ja pohjoisessa 140-vuotiasta.
Raja-arvot ovat erilaisia Suomen etelä- ja pohjoisosissa, koska metsät kasvavat pohjoisessa hitaammin ja ovat vähäpuustoisempia.
Ekologian yliopistolehtori Jyväskylän yliopistosta on arvioinut aiemmin , että kriteerien sisään mahtuvaa metsää löytyy lähinnä Lapista, eikä Etelä-Suomesta tulisi suojeluun juuri mitään.
