Runsaalla kuudella prosentilla 12 vuotta täyttäneistä pojista on ADHD-diagnoosi.
Suomalaiset lapset ja erityisesti pojat saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2001–2006 syntyneiden lasten ADHD-diagnooseja. Aineisto koostui lasten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntien diagnoositiedoista.
Pojista runsaat kuusi prosenttia ja tytöistä puolitoista prosenttia oli saanut ADHD-diagnoosin siihen vuoteen mennessä, kun täyttivät 12 vuotta.
Diagnoosi asetetaan keskimäärin kahdeksan vuoden iässä.
Lue myös: Suomalaislasten ADHD-lääkehoito kestää keskimäärin kolme vuotta – pitkäaikaisvaikutusten tutkimukset puutteellisia: "Huolestuttavaa"
Miksi ADHD-diagnoosit lisääntyvät?
Äidin psyykkiset sairaudet raskauden ja lapsen varhaisten elinvuosien aikana, raskausajan tupakointi ja se, ettei äiti ollut parisuhteessa, olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi lapsuusiässä
– ADHD-diagnoosien määrän lisääntymisen syyt ovat todennäköisesti moninaisia ja voivat liittyä esimerkiksi parempaan tietoisuuteen ADHD:sta ja psyykkisistä häiriöistä, ympäristön ja yksilön ominaisuuksien välisen epäsuhdan kasvuun sekä lisääntyneeseen terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen ja käytäntöjen muuttumiseen, kertoo Turun yliopiston tutkijatohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri .
