Työministeri Marttinen: Nuorisotyöttömyyteen valmistellaan täsmälääkkeitä

Lue myös: Tutkijoilta tyly arvio hallituksen hiilineutraaliustavoitteesta

–  Meidän täytyy varmistua siitä, että ammatillista koulutusta on tarjolla siellä, missä tulevaisuudessa on syntymässä lisää teollisia työpaikkoja.

Marttinen viittaa jo nyt käytössä oleviin rekrytointikoulutuksiin, joita alueet voivat järjestää ja räätälöidä pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeisiin.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuore selvitys paljasti vastikään, että yli puolet Suomen työttömistä on vaikeasti työllistettäviä eli rakennetyöttömiä, joiden työllistyminen ei onnistu pelkästään talouden kasvun avulla. Kun nuori jää vaille tutkintoa ja työuraa, työllistyminen on hyvin epätodennäköistä.

Marttinen sanoo tuntevansa tilanteen ja kertoo, että käytössä on jo nyt varsin paljon erilaisia työllistämistä tukevia palveluja käytössä.

Opinto-oikeus laajemmaksi työttömille

Suomen hankalan työllisyystilanteen parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan myös muutoksia, jotka helpottavat työttömyysturvalla opiskelemista.

–  Samaan aikaan, kun myös korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut, on ihan perusteltua, että työttömyysaikana ihmisillä olisi laajemmin mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, Marttinen sanoo.

Lue myös: Tilastokeskus: Dramaattinen pudotus avoimissa työpaikoissa

Muun muassa korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava on pitänyt esillä sitä, että työttömille pitäisi sallia opiskelu nykyistä laajemmin.

Tälläkin hetkellä työttömyysturvaa saavat voivat opiskella, mutta opiskelua rajoittavat tietyt ehdot. Esimerkiksi päätoimisella opiskelijalla ei ole pääsääntöisesti oikeutta työttömyysetuuteen. Yli 25-vuotiaat voivat kuitenkin opiskella enintään puoli vuotta kestäviä opintoja etuutta menettämättä, jos opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Tämä koskee myös korkeakouluopintoja.

Yli 25-vuotias työnhakija voi myös opiskella omaehtoisia opintoja, jos työvoimaviranomainen arvioi opinnot tarkoituksenmukaisiksi ja tunnistaa koulutustarpeen. Lisäksi enintään kolme kuukautta kestäviä opintoja voi suorittaa toistuvasti ilman rajoituksia.

Opiskeluoikeuden mahdollinen laajentaminen ei Marttisen mukaan kuitenkaan poistaisi työnhakuvelvoitetta, joka työttömillä työnhakijoilla on. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti kaikkien työttömien pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa.

Työllisten määrä huimassa laskussa

Marttinen sanoo, että on ennenaikaista arvioida, millaisia työllisyysvaikutuksia budjettiriiheen valmisteltavilla uusilla toimilla on.

Orpon hallitus asetti vaalikauden aluksi vuonna 2023 tavoitteekseen lisätä työllisten määrää 100 000 henkilöllä vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä. Toisin on käynyt. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on laskenut kahdessa vuodessa 64 000:lla. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa reilut 10 prosenttia.

Lue myös: EVA: Yli puolet työttömistä on vaikeasti työllistettäviä

– On selvää, että heikko taloussuhdanne vaikuttaa suoraan työllisyystilanteeseen. Nähtävissä on kuitenkin, että työllisyyskehitys lähtee vahvistumaan vuosien 2026–2027 aikana, Marttinen sanoo.

Hallitus pitää Marttisen mukaan yhä kiinni työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteistaan.