Ukrainalainen Ivan on asunut kymmenen vuotta Honkajoella, joka on Suomen perussuomalaisin kolkka – "Täällä on tosi paljon ulkomaalaisia"

– Täällä on tosi paljon ulkomaalaisia. Kaupassa joutuu puhumaan englantia. Ihan pelkällä suomen kielellä ei pärjää.

Maatalousyrittäjänä toimiva Antti Pukari toteaa, että työvoimaa täytyy saada ulkomailta, kun täkäläisistä intoa ei tiettyihin töihin riitä. Hänellä itsellään tosin on vain suomalaisia työntekijöitä.

– Asia on varmasti myös palkasta kiinni, miksi ei ole suomalaisia. On aloja, joilla ei ole ollut mahdollista maksaa sellaista palkkaa, että olisi kotimaisia työntekijöitä.

Martti Jaakkola, alkuperäinen honkajokinen, on huomannut saman ilmiön.

– Kyllä heitä (ulkomaalaisia) tässä näkee, kun ei omat oikein tahdo tehdä sellaisia töitä. Osa heistä on hyviä työläisiä monilla puutarhoilla.

Pitkän linjan honkajokinen Paavo Törmä pitää ulkomaalaisia tervetulleina.

– Minun puolestani saa olla, ei siinä mitään. Kyllä minä heidän kanssaan olen ihan sopeutunut.

Perussuomalaisin kunta

Alkuvuodesta Kankaanpäähän liittynyt entinen kriisikunta Honkajoki oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Suomen perussuomalaisin kunta. Puoluetta äänesti yli 42 prosenttia ihmisistä. Toisena tuli Kankaanpää lähes 39 prosentilla.

Tulevissa kuntavaaleissa laajan ehdokaslistan keränneelle perusuomalaisille on povattu suurta äänisaalista koko Suomeen. Kankaanpäässä perusuomalaisilla on peräti 50 ehdokasta, keskustalla ehdokkaita on 34.

Kuntavaaleissa 2017 perussuomalaiset oli keskustan jälkeen toinen sekä Kankaanpäässä että Honkajoella. Ivanin mukaan nykyisen kunnanvaltuuston voimasuhteet eivät näy hänen elämässään.

Talo, vaimo ja lapset

Nyt 33-vuotiaan Iatsenkon perheellä on omakotitalo muutaman kilometrin päässä Honkajoen keskustasta. Naapurit ovat mukavia.

Nykyinen vaimo Natalia tuli Ukrainasta viitisen vuotta sitten Suomeen yhdessä poikansa Aleksanderin kanssa. Pariskunnalla on myös yhteinen lapsi.

18-vuotiaan Aleksanderin mielestään Honkajoki on vähän tylsä.

– Olisi ehkä parempi asua jossain kaupungissa, Aleksander sanoo.

Tulkkausta puutarhalla

Puutarhalla töitä riittää laidasta laitaan. On kukkien istutusta, amppeleiden tekoa, mansikkapenkkien hoitoa ja koneiden korjausta. Uutta mansikkaa tulee tänä vuonna noin kolme hehtaaria.

Kaikkien kesäksi töihin tulijoiden kielitaito ei ole kummoista, joten Iatsenkon yhtenä tehtävänä on toimia tulkkina. Se ei ole aina helppoa.

Iatsenkon mukaan puutarhalla on mukava työskennellä. Kiirettä pitää toukokuusta alusta alkaen. Iatsenkon tehtävä on kesällä kuljettaa kukkia kauppoihin.

– Kesälomani on aina vasta syksyllä, hän sanoo.