Ukrainan sodalle ei näy loppua, vaikka väliaikainen aselepo syntyisikin – "Putin voi palata asiaan parin vuoden päästä"

Tappiolla ei väliä 

Ukrainan kiivas vastarinta ja puolustustahto tulivat sodan alkuvaiheessa mitä ilmeisimmin Venäjälle yllätyksenä. Kun vastarinnan laajuus selvisi, vasta silloin joukkoja alettiin keskittää Itä- ja Kaakkois-Ukrainaan laajojen maa-alueiden valtaamiseksi niin kutsutun kulutussodan keinoin.  

Laaja maahyökkäys merkitsee kuitenkin Venäjällekin laajoja miehistötappioita. Venäjä ei ole maaliskuun jälkeen kertonut virallisia tappiolukujaan. Tuolloin ilmoitettiin virallisesti vajaasta 1500 kuolleesta. Ukraina sanoi jo keväällä yli 20 000 venäläissotilaan kuolleen. Läntiset arviot liikkuivat keväällä 10 000 ja 15 000 välillä. Uusia arvoita ei ole saatu yli kahteen kuukauteen.  

Joka tapauksessa on täysin varmaa, että tuhansia venäläissotilaita on kuollut. Venäjän tappionsietokyky on Toverin mukaan on perinteisestikin ollut paljon suurempi kuin länsimaissa. Putinia tuskin kiinnostaa edes aiempien johtajien vertaa Venäjän armeijan kärsimät miehistötappiot. 

–Putin on diktaattori. Ei häntä kiinnosta pätkääkään, kuinka moni sotilas kuolee rintamalla. Häntä ei myöskään tulla viemään siitä tilille, niin kauan, kun hän on vallassa. Hän näkee kaiken oman valtansa kautta. Häntä kiinnostaa oman valtansa maksimoiminen, Toveri sanoo.

Vaikeuksia saada sotilaita 

Venäjällä on tällä hetkellä ilmeisesti suuria vaikeuksia saada uusia sotilaita Ukrainan sotaan. Maassa järjestetään kutsunnat kahdesti vuodessa, mutta nyt kutsuntojen välttely on muuttunut yhä yleisemmäksi tämän kevään aikana. 

– Jos menee armeijaan edes varusmieheksi, on suuri riski joutua enenmmin tai myöhemmin siihen lihamyllyyn. Venäjä on yrittänyt rakentaa miljoonan miehen ammattiarmeijaa, mutta ei ole siihen pystynyt. 

Sodassa on käytetty paljolti Venäjän vähemmistökansallisuuksiin kuuluvia sotialaita kuten burjaatteja ja tshetsheenejä. Tämä johtuu siitä, että heidän asuinalueensa ovat usein muuta Venäjää köyhempiä, joten sieltä on nuorilla matalampi kynnys lähteä sotaan pientäkin rahakorvausta vastaan. 

– Tavoitteista, joita eri kutsuntapiireille on asetettu, ollaan selkeästi jäljessä köyhimmilläkin alueilla. 

Sitä, kuinka laajaa kannatusta Ukrainan sota Venäjällä todella nauttiin, on Toverin mukaan vaikea sanoa. 

– Uskon, että siellä on miljoonia ihmisiä, jotka kannattavat sotaa ja todella uskovat sen kaiken propagandan, mitä heille syötetään. Missään nimessä en kuitenkaan usko, että yli 80 prosenttia ihmisistä kannattaisi sotaa, kuten viralliset gallupit sanovat. Sillä, että vastustaa presidenttiä on kuitenkin seuraksia esimerkiksi työpaikalla. Monet sanovat, että “olen epäpoliittinen ihminen” tai “minua ei kiinnosta”, koska ei haluta ottaa riskiä seurauksista. 

"Kaksi bulldogia tappelee maton alla"

Siitä, kuinka tukevasti Putin on yhä vallankahvassa, liikkuu monenlaisia ja välillä villejäkin arvioita julkisuudessa. Syynä tähän on vapaan tiedonvälityksen puuttuminen Venäjältä ja hallituksen propagandistinen tiedotuslinja. 

– Winston Churchill [Britannian pääministeri 1940-45 ja 1951-55] taisi sanoa joskus Kremlin valtakamppailuista, että se on kuin kaksi bulldogia tappelisi maton alla. Näkee, että jotakin tapahtuu, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä tapahtuu. Uskon kuitenkin, että Putin on yhä tukevasti vallassa. 

Toveri uskoo, että Putinin sodanjohtamista kuitenkin vastustetaan Venäjällä, kuka mistäkin syystä. 

– Kyllä Kremilissä on varmasti tyytymättömyyttä siihen, miten tämä sota on mennyt. Osa haluaisi rajumpia toimia Ukrainaa vastaan ja osa haluaisi päästä eroon sodasta.

Luodit viuhuvat kehokameralla kuvatussa videossa sotilaan vierestä Severodonetskissa: 

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Lue myös: Kehokameralla kuvatussa kaupunkisotavideossa luodit pöllähtelevät sotilaan viereen ja sarjatuli raikaa – taistelija huutaa terveiset venäläisille: "Haistakaa …!"