Entisten pääministereiden Esko Ahon ja Paavo Lipposen Venäjä-kytköksiä olisi hyvä käydä läpi perin pohjin. Näin toteaa Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen MTV Uutisille.
Nord Stream putkien räjähdysten myötä Suomessa on jälleen herännyt keskustelu siitä, minkälaisia kytköksiä entisillä pääministereillä Paavo Lipposella ja Esko Aholla on ollut Venäjään pääministerikausiensa jälkeen.
Lipponen toimi konsulttina Gazpromissa ja lobbasi Nord Stream -kaasuputkien puolesta. Lipponen lopetti näissä tehtävissä aikaisemmin tänä vuonna. MTV:n Uutisaamussa torstaina vieraillut Esko Aho valittiin venäläisomisteisen Sberbankin hallitukseen vuonna 2016.
2:16Esko Aho osasi odottaa kritiikkiä toiminnastaan Sberbankissa.
Aho erosi tehtävästä keväällä, kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan.
– Sberbankin kohdalla täytyy muistaa, ettei se ollut mikään Putinin pankki niin kuin on sanottu. Se oli pörssilistattu pankki, jolla oli lähes puolet länsimaisia omistajia. Mutta silti se oli sotaa käyvän maan pankki, eikä siinä voinut hallinnossa olla, perusteli Aho lähtönsä pankista Uutisaamussa.
Krimin valtaus unohtui
Helsingin Yliopistolta oleva Venäjän energiapolitiikkaan erikoistunut professori Veli-Pekka Tynkkynen muistuttaa, että Venäjä kuitenkin oli vallannut Krimin jo vuonna 2014. Siksi hänen mukaansa Ahon olisi pitänyt miettiä kahdesti ennen kuin suostui Sberbankin hallituksen jäseneksi. Tynkkynen näkee, että Lipposen ja Ahon Venäjän kytköksiä pitäisi perata läpi nyt jälkikäteen.
