Ukrainan laajamittaiseksi pahentuneen sodan myötä huhut Venäjän alkuperäistä suunnitelmaa nopeammasta maailmanlaajuisesta internetistä irrottautumisesta ovat vahvistuneet.
Internetistä irtautuminen perustuisi järjestelmiin, joista osa on tarkoitettu maan sisäisen verkkoliikenteen eli omien kansalaisten valvontaan. Tähän liittyen muun muassa anonymiteetti sekä vpn-yhteyksien käyttö pyritään estämään.
– Käyttäjiä on vaadittu rekisteröitymään omilla henkilökohtaisilla tiedoillaan erilaisiin palveluihin. On myös vaadittu keskustelu- ja somealustojen keskustelujen valvomista ja käyttäjiltä oikeiden nimien käyttämisen edellyttämistä, sotatieteiden tohtori Juha Kukkola taustoittaa.
Laki myös vaatii, että venäläiset internet-palveluntarjoajat keräävät kaiken maan sisäisen verkkoliikenteen määräajaksi talteen datakeskuksiin.
Viestintäviranomainen sensuroi
Kukkola pitää merkittävänä myös Roskomnadzor-viestintäviranomaisen operoimaa sensuurimekanismia. Käytännössä Roskomnadzor ylläpitää mustaa listaa, jolle voidaan lisätä ip-osoitteita ja verkkosivuja. Palveluntarjoajat on velvoitettu estämään pääsy kyseisille sivustoille. Roskomnadzor voi lisäksi määrätä sivuja blokattaviksi pelkällä hallinnollisella päätöksellä.
Sensuurijärjestelmä kytkeytyy verkkoliikenteen rajoittamisjärjestelmään, jonka pohjalle verkon irtikytkeminen voitaisiin rakentaa.
– Viimeisen parin vuoden aikana venäläiset palveluntarjoajat ovat joutuneet sijoittamaan määrättyihin kohtiin omaa verkkoinfrastruktuuriaan laitteita, joiden avulla Roskomnadzor voi rajoittaa määrättyä liikennettä alkaen vaikkapa Twitterin liikenteen hidastamisesta tai kokonaan estämisestä.
Siten voidaan toteuttaa verkon katkaisu määrätyllä tasolla, vaikka kyse on itse asiassa liikenteen estämisestä.
Kahdentamista ja tuonninkorvausohjelmia
Osa toimista tähtää kriittisen infrastruktuurin suojeluun. Venäjä on pyrkinyt kahdentamaan kaikki internetin toimivuuden kannalta tärkeät palvelut. Jos pääsy kyseisiin palveluihin katkeaa, Venäjällä on omat kopiot ja maan sisäinen internetliikenne toimii edelleen riippumatta ulkomaisista palvelimista. Kyse on esimerkiksi nimipalvelimista ja niiden rekistereistä.