Venäjän kautta tulleita turvapaikanhakijoita kadonnut vastaanottokeskuksista

Kansalaisuushakemuksia jätettiin viime vuonna yli 18  000. Vuonna 2022 määrä oli hieman alle 13 000.

– Tässä on tosi merkittävää kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, sanoi Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen.

Maahanmuuttovirastossa arvioidaan, että kansalaisuushakemusten määrän kasvuun ovat osaltaan vaikuttaneet hallituksen suunnittelemat muutokset Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiin. Muutoksia valmistellaan sisäministeriössä.

Helmisen mukaan vaikuttaa siltä, että kansalaisuutta ovat suunnilleen viime kesästä lähtien kiirehtineet hakemaan monet sellaiset, joilla hakeminen on ollut aiemminkin mielessä.

– Ilmiö on aika uusi, sanoi Helminen.

Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Venäjän, Irakin, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Kansalaisuutta hakeneista noin 30 prosenttia on saanut kansainvälistä suojelua.

Työperäinen maahanmuutto väheni viime vuonna verrattuna vuoteen 2022, jolloin se oli Maahanmuuttoviraston mukaan ennätyksellisellä tasolla. Uusia työperusteisia oleskelulupahakemuksia tehtiin viime vuonna noin 17 000, vuonna 2022 taas lähes 21 000.

Runsaan työperäisen maahanmuuton taustalla ovat Maahanmuuttoviraston mukaan muun muassa Suomen työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Hakemusmäärän laskuun ovat vaikuttaneet muun muassa talouden taantuma ja rakennusalan hiljentyminen.

Toisaalta sosiaali- ja terveydenhoidon ammateissa työperäinen maahanmuutto kasvoi viime vuonna. Näillä aloilla työskenteleville myönnettiin vuonna 2023 lähes 2  300 oleskelulupaa.

– Tämä kertoo tietenkin siitä, miten alalla on työvoimapulaa, sanoi Helminen.

Työhön perustuvan oleskeluluvan saaneita on Helmisen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Lounais-Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä heitä on tasaisemmin eri puolilla maata.

Turvapaikanhakijoita odotetaan vähemmän

Maahanmuuttovirasto arvioi, että Suomessa jätetään tänä ja ensi vuonna noin 3 500–4 500 uutta turvapaikkahakemusta. Viime vuonna määrä oli noin 5 400 eli hieman vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin turvapaikkahakemuksia tehtiin noin 5 800.

– Itärajan tilanteesta huolimatta hakemusmäärä pieneni, sanoi Antti Lehtinen.

Lehtisen mukaan sota Gazan palestiinalaisalueella näkyy hyvin vähän turvapaikkahakemuksissa Suomessa.

– Puhutaan reilusta kymmenestä hakijasta sieltäpäin, hän sanoi.

Vuoden 2022 hakemusten määrään vaikutti se, että sotaa Suomeen paenneet ukrainalaiset hakivat aluksi turvapaikkaa. Myöhemmin heille sallittiin mahdollisuus tilapäiseen suojeluun, joka myönnetään rajatulle ihmisryhmälle ilman yksilöllistä harkintaa.

Tilapäisen suojelun hakijoita Maahanmuuttovirasto ennakoi tulevan tänä vuonna noin 8  000–12  000.

– Ukrainan sotaa on kaikkiaan paennut yli neljä miljoonaa ihmistä, totesi Lehtinen.

Vuoden Suomessa oleskelun jälkeen tilapäisen suojelun hakijoilla on oikeus hakea kotikuntaa Suomessa. Viime vuoden loppuun mennessä noin 15  800 ukrainalaista on saanut kotikunnan.

– Heillä on samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut kuin Suomessa vakituisesti asuvilla, sanoi vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi.

Viime vuonna tilapäistä suojelua myönnettiin lähes 19  000:lle Ukrainasta paenneelle. Kaikkiaan sotaa paenneita ukrainalaisia on saapunut Suomeen lähes 67  000 vuodesta 2022 lähtien.

Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna ilman hakemusta maaliskuuhun 2025 asti, kertoo Maahanmuuttovirasto.

Tilapäistä suojelua viime vuonna hakeneista suurin osa oli 35–64-vuotiaita ja hieman alle neljäsosa alaikäisiä. Naisia oli 57 prosenttia ja miehiä 43 prosenttia.