Natoon liittymisen jälkeen Suomen itärajasta tulee osa Naton ja Venäjän pitkää itäistä rajavyöhykettä. Naton ja Venäjän vastainen raja tulee kasvamaan 1340 kilometrillä. Voiko Natoon liittymisellä olla vaikutusta rajavalvontaamme?
Suomella on lähialueiden Nato-maihin eli Viroon ja Norjaan verrattuna pitkä maaraja Venäjän kanssa. Tällä hetkellä rajavalvontaa säädellään EU:ssa, joka määrittelee jäsenmailleen yhteiset pelisäännöt ja toimintaohjeet rajavalvontaan. Kansallisessa rajavalvonnassa on kuitenkin eroja.
– Norjan maastorajavalvonnasta vastaa armeija ja esimerkiksi Virossa on yhdistetty poliisi ja rajahallinto. Meitä käydään tarkastamassa säännöllisin väliajoin EU:n ja muiden jäsenvaltioiden toimesta, että meidän ulkorajavalvontamme täyttää tietyt standardit. Ja tässä mielessä me olemme jo yhteensopivia naapurimaiden kanssa, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty.
Nato ei määrää jäsenvaltion rajavalvonnasta
Pitkäniitty ei kuitenkaan usko, että Suomen liittyminen Natoon vaikuttaisi mitenkään Suomen rajavalvontaan tai että Nato tulisi edes vaatimaan Suomen rajavalvontaan muutoksia.
– Rajavalvonta ei ole Naton ydintä. Ei se sanele, miten jäsenvaltio rajavalvontansa hoitaa. Tällä hetkellä Nato kuitenkin miettii strategista konseptiaan ja sitä, miten tulevaisuudessa vastataan erilaisiin uhkiin. Se miten se sitten heijastuu erilaisiin jäsenvaltioihin vaikuttaviin suoritusvaatimuksiin, niin sen tulee aika näyttämään, sanoo Pitkäniitty.
Viro on parhaillaan rakentamassa raja-aitaa Venäjän vastaiselle rajalleen. Aidan pitäisi valmistua vuonna 2026. Suomessakin aidasta on jo puhuttu, esimerkiksi hybridivaikuttamistilanteessa, jossa Venäjä työntäisi järjestelmällisesti suurta määrää ihmisiä rajan yli.
