Yhdysvaltain tulevalla presidentillä Joe Bidenilla tulee olemaan kova työ poliittisilta mielipiteiltään ja arvoiltaan jakautuneen kansan yhteenkuromisessa, arvelee Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Heiskasen mukaan puheissa Yhdysvaltain kahtiajakautumisesta unohdetaan helposti se, että kahden leirin puoluejärjestelmän lisäksi maassa on useita toimijoita, jotka ajavat eteenpäin eri asioita. Asetelma on monimutkainen.Bidenin haasteena on avata vuoropuhelu näiden ryhmien välille.
Yhtenä keinona voisi Heiskasen mukaan olla yhteisen päämäärän luominen, sillä näin ihmiset voisivat samaistua samaan kohteeseen.
– Mutta toisaalta kun ei olla yhtä mieltä edes yhdysvaltalaisuuden luonteesta ja siitä, kenellä on oikeus päästä tai kuulua siihen, Heiskanen toteaa.
Puoluepolitiikan ohella jalansijaa ovat saaneet keskenään eri mieltä olevat aktivistiryhmät ja järjestöt, kuten valkoista nationalismia kannattavat ryhmät ja toisaalta esimerkiksi Black Lives Matter -liike. Ne ovat monin paikoin palauttaneet keskustelun perusasioihin ja niistä kiistelemiseen.
– Esimerkiksi julkinen terveydenhuolto on sellainen ikuisuuskysymys. Ja näistä asioista tullaan sitten ihan varmasti taistelemaan, Heiskanen sanoo.
Lue myös: Ensimmäiset tviitit Bidenin voiton varmistumisen jälkeen – näin raivokkaasti Trump reagoi vaalitulokseen Twitterissä
Biden työskentelee puoluerajojen yli
Bidenin linjan voidaan olettaa olevan samankaltainen kuin Yhdysvaltain entisellä presidentillä Barack Obamalla, Heiskanen arvelee. Maailma on kuitenkin muuttunut Obaman presidenttikauden jälkeen.
– Kyllä siinä varmaan on paljon uudelleenarvottamista, Heiskanen arvelee Bidenin toimista.
Biden olisi esimerkiksi palauttamassa Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimuksen piiriin. Lisäksi hän on häntä lähellä olevien lähteiden mukaan suunnitellut palauttavansa Yhdysvallat takaisin maailman terveysjärjestö WHO:n jäseneksi, helpottavansa rajoitusta Yhdysvaltoihin muslimimaista matkustamisesta ja ottavansa takaisin käyttöön Obaman vuonna 2012 aloittama Daca-ohjelma. Ohjelma on tarjonnut noin 700 000:lle lapsena maahan laittomasti tuodulle niin sanotulle unelmoijalle suojan karkotukselta sekä mahdollisuuden opiskella ja tehdä töitä laillisesti.