Maailman suurista pikaruokaketjuista pidän KFC:tä kauheimpana. En voi ymmärtää, miksi ihmiset tykkäävät sen safkoista. Läpeensä rasvaa ja suolaa ja muuten varsin mautonta. Friteerauksen irvikuva. Siksipä halusin kokeilla, miltä itse tehty jenkkien etelävaltioiden epävirallinen kansallisruoka, frittikana, maistuu. Löysin jälleen hyvältä kuulostavan reseptin Jamie Oliverin Amerikka-kirjasta. Aiemmin sieltä tuli löydettyä loistavat uuniribsit. 
Tämä simppeli ohje toimi. Se oli jopa ärsyttävän hyvää. Toki rasvaan upottaminen tekee sitä ruoalle usein, mutta kun pohjana on makumuistot frittikanasta KFC-McD-Hese -sektorilta, yllätti tämä silti. Kunnon soul foodia ja ovat hengeltään erilaisia kuin tuliset kanansiivet. Myös koivet ovat edullisia ja maukkaimpia broilerin osia, osti sitten tehotuotettua tai onnellisempaa lintua. Onnistunut mausteseos ja kahdesta kuorrutekerrasta syntynyt tuoreen rapsakka kuori sekä piimän tuoma pieni happamuuden sävy tekivät tästä syntistä namia. Kylkeen salaattia edes hiukan tasapainottamaan ruokaympyrää.
Friteeratut kanankoivet
neljälle
4 broilerin, kukon tai kanan koipea
3 dl piimää
1 tuore punainen chili, siemenet poistettuna ja hienonnettuna
1 tl kuivattua timjamia
1 valkosipulinkynsi, hienonnettuna tai raastettuna
