Patongin historiaan liittyy tarinoita muun muassa Napoleonista ja Pariisin metron rakentajista. Ranskalainen patonki lisättiin keskiviikkona YK:n kulttuurijärjestö Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Ranskalaisten leipomoiden kansallisen liiton mukaan patonkeja leivotaan Ranskassa vuosittain yli kuusi miljardia.
Pitkänmallinen, rapeakuorinen ja pehmeäsisuksinen leipä mielletään perinteiseksi osaksi ranskalaista elämäntapaa. Nyt sitä kunnioitetaan virallisella kulttuuriperinnön asemalla.
– Se juhlistaa kokonaista kulttuuria: päivittäistä rituaalia, aterian rakenteellista elementtiä, joka on synonyymi jakamiselle ja seurallisuudelle, kuvaili Unescon pääsihteeri Audrey Azoulay.
Uutistoimisto AFP:n haastattelema leipuri ei kuitenkaan ollut vaikuttunut kunnianosoituksesta.
– Se on vitsi, sanoi palkittu lyonilaisleipuri Francois Pozzoli.
– Aikana, jolloin leipominen on ennennäkemättömässä kriisissä, ajoitus tuntuu kehnolta. Jauho on kallistunut 10–15 prosenttia, voi 40 prosenttia, kananmunat 50–60 prosenttia... Leipurit tarvitsevat tukea.
Lue myös: Hinta sai suomalaiset hylkäämään suosikkituotteen – jätitkö sinäkin nämä ruoat kaupan hyllyyn?
Luksustuotteesta koko kansan evääksi
Patongin varhainen historia on epävarma: joidenkin mukaan se olisi ollut yleinen jo 1700-luvulla, toisten mukaan nykypatonki olisi kehittynyt vasta, kun itävaltalainen August Zang toi 1830-luvulla maahan höyryuunit.
Erään tarinan mukaan keisari Napoleon olisi määrännyt leivät leivottavaksi pitkiksi ja ohuiksi, jotta sotilaiden olisi helpompi kantaa niitä.
Patongit on myös yhdistetty Pariisin metron rakentamiseen 1800-luvun lopulla ja ajatukseen siitä, että työläisten olisi ollut helpompi jakaa pitkänmallinen leipä ilman veitsiä.
