Lähdetään siitä, että en ole kummoinen kakunleipoja. Tai jälkkäri-ihminen. Ja juuri siksi on mahtavaa, että tekniikka tulee apuun, kun jauho(ton)peukalo alkaa kasata torttutaikinaa. 
Sain pari kuukautta sitten testiin Boschin Serie 8 -superuunin, josta olen sanonut löytyvän kaikki paitsi 3D-tulostin. Uuni, mikro, höyrytys ja aivan pirusti kaikkea muuta kivaa. Olen tällaisten yhteistyökuvioiden kanssa aikas kriittinen, mutta jos tarjolla on huippua, otan vastaan. Tähän mennessä olen hämmästellyt, miten paljon mikroa tulee käytettyä, kun sellainen viiden vuoden jälkeen löytyy taas taloudesta. Uunin varsinainen ihmetemppu löytyy hiukan kuivahtaneiden leipomusten palautuskyvystä. Höyryn kanssa lämmitetty, parin päivän ikäinen pulla putkahtaa uunista ulos melkein vastaleivotun kuohkeana. Mikro sitkeyttää ja uuni kuivattaa, mutta tämä vempele palauttaa.
Uunista turinoin myöhemmin tarkemmin, mutta nyt oli tarkoitus testata sen Perfect Bake -toimintoa. Tsydeemi, jossa kakku, leipä tms. isketään kylmään uuniin ja masiina hoitaa homman loppuun itsenäisesti. Uunissa on sensoreita, jotka hahmottavat leipomuksen kosteuden perusteella, koska se on täydellisen kypsä. Sellainen mehevä. Kun ilmoittaa uunille, että kyseessä on leipä, se paistaa kuoren rapeaksi ja sisuksen kuohkeaksi. Mua ei kiinnosta, miten se sen tekee, mutta kokemus on näyttänyt, että tekee just niin.
