Hernesesonki on nyt parhaimmillaan. Tuore herne on minulle jossain määrin vieras raaka-aine, koska ne eivät ole liiemmin ehtineet lautaselle asti. Halusin tehdä siihen muutoksen ja väsäsin niiden pohjalle risoton. 
Mielestäni tärkeintä tuoreiden herneiden käsittelyssä on säilyttää niiden upea raikas väri. Ne muuttuvat helposti ruskehtavaksi liikaa kypsennettäessä. Toisaalta ne vaativat myös tarpeeksi pitkää haudutusta, jotta ovat tarpeeksi pehmeitä. Eli ydinasia on juuri oikeanlainen kypsyys. Ei ole silti sekuntipeliä. Herneiden perinteinen ystäväyrtti on minttu. Hukumme tänäkin vuonna tuohon mainioon puutarhan tuoksupuskaan, joten otin sitä mukaan. Makusävyksi kouraan tarttui myös basilikaa. Kruunuksi päälle katkarapuja. Halusin risotosta kunnolla vihreän, joten tein aluksi herne-yrttiliemen, jolla kypsensin riisin. Kesäistä, maukasta sesonkiruokaa, kuten myös kantarellirisotto ja mansikka-limoncellorisotto. Homma hoituu toki pakasteherneistäkin sesongin loputtua.
VINKKI! Herne-yrttiliemi toimii myös alkukeittona. Tiputa lopussa sekaan ehjät herneet rakennetta ja näköä tuomaan. Voit raastaa päälle parmesaania tai tiputtaa joukkoon katkarapuja (ei mielellään molempia).
VINKKI 2! Hernepalkojen aukaisu ja kaavinta on tylsää puuhaa, joten valjasta mukaan apuvoimia (esim. lapsia).
Yrttinen herne-katkarapurisotto
4 hlölle alku- tai väliruoaksi
Liemi:
