Suomeen nousee ruokatuotannon mullistava tehdas: "Raaka-aine, joka taipuu tosi moneen"

Kirkkonummen sieniproteiinitehdas aloittaa tuotannon syksyllä.MTV

Uuselintarvikelupaa odotellaan vielä

Sieniproteiinia voidaan käyttää esimerkiksi lihan- ja maidonkorvikkeissa, leivonnassa, jugurtissa ja välipalatuotteissa.
Ennen kuin sitä voidaan käyttää ihmisten ruokaan, pitää saada uuselintarvikelupa.

– Euroopassa meillä on nyt tällä hetkellä ruokalupaprosessi meneillään ja me arvioidaan, että noin kahden, vähän yli kahden vuoden päästä me voitaisiin päästä täällä markkinoille. Yhdysvalloissa meillä on jo tällä hetkellä mahdollisuus myydä ja me toivotaan, että ensi vuoden aikana saadaan ensimmäiset tuotteet markkinoille. Todennäköisesti puhutaan välipalatuotteista, esimerkiksi patukoista tai proteiinijuomista, toteaa Kuivanen.

Valio uskoo sieniproteiiniin

Valio on mukana Eniferin tehdashankkeessa monessa roolissa. Yhtiö aikoo käyttää Pekilo-proteiinia omissa tuotteissaan. Lisäksi yhtiön ylijäämälaktoosi sopii pekilosienen ravinnoksi. Valio on myös sijoittanut Eniferiin. Yhtiössä uskotaan sieniproteiinin mahdollisuuksiin.

– Se on raaka-aine, joka taipuu tosi moneen. Proteiinipitoisuus on korkea. Siellä on kuituja yllättävän paljon ja se on aina mielenkiintoista ravitsemuksen kannalta. Ja sitten se maku on sellainen mukavan neutraali. Se mahdollistaa sen käyttämisen raaka-aineena hyvin monessa paikassa, uskoo Valion tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen.

Yhtiö ei vielä tiedä aivan tarkkaan, missä tuotteissa sieniproteiinia käytetään.

– Voi olla lihankorvikkeita tai perinteisiä elintarvikkeita, joiden ainesosana sitä pystyy käyttämään. Mahdollisuuksia on tosi paljon, uskoo Kallioinen.

Sieniproteiinitehtaan rakennustyöt ovat jo pitkällä.MTV

Useita tehtaita suunnitelmissa

Kirkkonummen sieniproteiinitehdas valmistuu Suomen Sokerin entisiin tiloihin. Kirkkomummen jälkeen suunnitelmissa on rakentaa lisää sieniproteiinitehtaita.

– Kyllä me koko ajan kartoitetaan paikkoja meidän seuraaville tehtaille Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella, mutta mitään varmaa ei tietenkään tässä vaiheessa vielä voida sanoa, että minne seuraava tulee, huomauttaa Kuivanen.

Pekilo-prosessi keksittiin Suomessa jo 1960-luvulla. Sen avulla jalostettiin metsäteollisuuden sivuvirtoja rehuproteiiniksi.
Eniferin perustivat viisi entistä VTT:n tutkijaa vuonna 2020 kehittämään ja kaupallistamaan Pekilo-teknologiaa. Yhtiö on kehittänyt alkuperäistä Pekilo-prosessia edelleen ja nykyään tuotannossa voidaan käyttää useita erilaisia sivuvirtoja.