Avaruusteleskooppi James Webbin ensimmäinen kuva julkaistu – "Opin universumista kolme asiaa, joita en tiennyt"

Ensimmäiselle vuodelle yli tuhat hakemusta

Ensimmäinen James Webbillä otetuista kuvista esiteltiin presidentti Joe Bidenin tiistain vastaisena yönä Suomen aikaa pitämässä ennakkotilaisuudessa Valkoisessa talossa, ja loput kuvat esitellään Nasan lehdistötilaisuudessa, jonka on määrä alkaa tänään puoli kuudelta Suomen aikaa.

Ensimmäinen teleskoopin ottama kuva esittää tuhansia galakseja vain maasta katsoen hiekanjyvän kokoisella siivulla tähtitaivasta. Kaukaisin valo kuvassa on yli 13 miljardin vuoden takaa.

Varapresidentti Kamala Harris kiitteli muita maita, joiden kanssa tehty tieteellinen yhteistyö mahdollisti James Webbin käyttöönoton.

– James Webb on ikkuna universumiin ja tänään näemme ensimmäisen vilauksen siitä, mitä ikkunan takana on, presidentti Biden puolestaan veisteli tiedotustilaisuudessa.

Bidenin mukaan Webbin kuvat ovat todiste siitä, että Yhdysvaltojen pitää tulevaisuudessa sijoittaa entistä enemmän rahaa tieteeseen.

– Tämän ansiosta tulemme saamaan vastauksia kysymyksiin, joita emme edes vielä tiedä, Nasan Nelson kertoi tiedotustilaisuudessa.

Kuvien julkaisusta alkaa virallisesti James Webbin ensimmäinen kuvaussykli eli toimintavuosi, johon osallistuvat tutkimushankkeet on jo valittu vuonna 2020 lähetettyjen hakemusten joukosta.

James Webbin käyttöaika on tutkijaryhmien parissa himoittua, sillä kuvausaikaa haettiin yli tuhanteen hankkeeseen 44 eri maasta. Vain 286 hanketta valittiin lopulta ensimmäiselle vuodelle.

– Ensimmäinen tarkkailusykli uudelle observatoriolle on aina erityinen tapaus, varsinkin kun se on niin voimakas ja odotettu kuin Webb, totesi viime vuoden tiedotteessa STScI:n johtaja Kenneth Sembach.

Tutkijat toivovat avaruusteleskoopille pitkää ikää, jotta siihen käytetyille rahoille saadaan vastinetta. Noin 10 miljardin dollarin hintalapulla yksin Nasalle se on yksi kaikkien aikojen kalleimmista tiedeprojekteista Euroopassa sijaitsevan Cernin LHC-hiukkaskiihdyttimen ohella.

Webbillä riittää polttoainetta 20 vuoden elinkaaren ajaksi, sillä laitteen tarvitsee tehdä vain pieniä säätöliikkeitä pysyäkseen paikallaan Lagrangen pisteessä.

Teleskoopin pitää olla erittäin vakaa jotta sillä saa otettua tarkkoja kuvia, ja hankkeen pääinsinööri Charlie Atkinsonin mukaan Webbin huojunta onkin vain millimetrin miljoonasosien luokkaa, AFP kertoo.

Monta kertaa myöhästynyt jättiläisprojekti

Hubblen seuraajaksi luotu James Webb laukaistiin viime vuoden joulukuussa Ranskan Guayanasta ja lähetettiin noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallolta. Yli kuusi metriä leveällä peilillä varustetun avaruusteleskoopin avulla tutkijat tähystävät maailmankaikkeuden alkuhetkiin yli 13,5 miljardin vuoden taakse.

Universumin varhaisimpana aikakautena liikkeelle lähtenyt ensimmäisten tähtien valo on punasiirtymän vuoksi muuttunut matkallaan infrapunasäteilyksi, ja James Webb on ensimmäinen avaruusteleskooppi, joka pystyy näkemään tämän infrapunamaailman tarkasti.

Webb on lähetetty niin kutsuttuun Lagrangen toiseen pisteeseen, jossa se kiertää Aurinkoa samaan tahtiin maapallon kanssa noin neljä kertaa Kuuta kauempana. Teleskoopin matka määränpäähänsä kesti lähes kuukauden.

Ennen laukaisuaan James Webbiä pidettiin kovan onnen ikuisuusprojektina, jonka laukaisu myöhästyi kerta toisensa jälkeen. Alun perin teleskooppi oli tarkoitus lähettää matkalleen jo vuonna 2007.

Yksi syy aikataulujen venymiseen oli juuri se, että Webbiä oltiin lähettämässä niin kauas maapallosta. Etäisyys tarkoitti sitä, ettei laitetta voitaisi huoltaa myöhemmin, kuten jouduttiin tekemään Hubblen kohdalla. Kaiken piti mennä kertaheitolla oikein.

Teleskoopin kullattu pääpeili koostuu yhteensä 18 kuusikulmaisesta osasta, jotka antavat teleskoopille sen mehiläiskennoa muistuttavan ulkoasun.