Azerbaidzhan ja separatistit syyttävät toisiaan väkivaltaisuuksista ja kertovat iskeneensä toisiaan vastaan, Armenian mukaan "maa on sodan partaalla"

Azerbaidzhanin puolustusministeriö kieltää syytökset ja sanoo aloittaneensa vastahyökkäyksen "hillitäkseen Armenian taistelutoimia ja taatakseen kansalaisten turvallisuuden". Presidentinkanslian tiedottajan mukaan armenialaisjoukot olivat rikkoneet tulitaukosopimusta ja hyökänneet Azerbaidzhanin joukkoja vastaan.

Sekä Armenian separatistit että Azerbaidzhan ovat ilmoittaneet, että iskuissa kuoli siviilejä. Armenian hallitus on julkaissut Twitter-tilillään kuvia haavoittuneista ihmisistä, joiden se sanoo haavoittuneen iskuissa.

Azerbaidzhanin liikenneministeriö ilmoitti rajoittaneensa verkkoliikennettä maassa "estääkseen Armenian provokaatiot".

Molemmat osapuolet väittivät saaneensa voittoja

Molemmat osapuolet kertoivat saaneensa merkittäviä voittoja sunnuntaina. Azerbaidzhan kertoi saaneensa haltuunsa Armenian tukemilta Vuoristo-Karabahin separatisteilta strategisesti merkittävän Murovdagin vuoren.

Aiemmin Azerbaidzhanin ulkoministeriön edustaja sanoi maan ottaneen haltuunsa kuusi armenialaisten joukkojen hallussa Vuoristo-Karabahin alueella olevaa kylää.

New York Timesin mukaan Armenian puolustusministeriö kertoi taas joukkojensa tuhonneen tankkeja ja ampuneen alas kaksi helikopteria.

Turkki lupaa tukea, Venäjä vaatii tulitaukoa, EU vetoaa väkivallasta luopumisen puolesta

Vuoristo-Karabahin johto on myös syyttänyt Turkkia sotilaiden lähettämisestä Azerbaidzhaniin. Turkki ilmoitti iskujen jälkeen antavansa Azerbaidzhanille täyden tukensa ja vaati Armeniaa jättämään hyökkäykset sikseen. Asiaan ottivat kantaa niin puolustus- ja ulkoministeriö kuin presidentinkanslia ja presidentti Recep Tayyip Erdogan Twitterissä. Ulkoministeriö totesi lausunnossaan tukevansa Azerbaidzhania millä tahansa tarvittavalla tavalla.

Turkki on Azerbaidzhanille tärkeä kumppani, ja mailla on sekä kulttuurisia että kielellisiä siteitä. Armenian ja Turkin välillä ei ole diplomaattisuhteita, sillä maiden suhteita hiertää vuonna 1915 osmanien Turkissa tapahtunut armenialaisten kansanmurha. Turkki on myöntänyt suuren määrän armenialaiskristittyjä kuolleen ensimmäisen maailmansodan taisteluissa, mutta sen mukaan kyse ei ollut tahallisesta kansanmurhasta, mikä taas on Armenian kanta.

Armenian pääministeri syyttikin Turkkia "aggressiivisesta sekaantumisesta" konfliktiin.

– Vaadin kansainvälistä yhteisöä käyttämään kaikkia käytössä olevia keinoja estämään Turkin sekaantuminen konfliktiin, joka voi luoda pysyvästi epävakautta Kaukasuksen alueelle, pääministeri Pashinian sanoi.

Lue myös: YK:n pääsihteeri vaatii Azerbaidzhanin ja Armenian paluuta neuvottelupöytään – maiden välisellä rajalla kuollut vastikään ainakin 17 ihmistä

Venäjä vaatii tulitaukoa

Venäjä vaati pian iskujen jälkeen välitöntä tulitaukoa alueelle ja keskusteluja tilanteen vakauttamiseksi. Presidentti Vladimir Putinin kerrottiin soittaneen Armenian pääministerille sunnuntaina keskustellakseen asiasta.

Myös Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov keskustelivat kriisistä puhelimitse sunnuntaina.

Myös Saksa ja Ranskan ulkoministeriöt sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ovat vedonneet väkivaltaisuuksien lopettamisen ja neuvottelujen jatkamisen puolesta.

– Sotilaallisten toimien on loputtava pikaisesti tilanteen eskaloitumisen estämiseksi. Ainoa tapa edetä on jatkaa neuvotteluita välittömästi ilman ehtoja, Michel kirjoitti Twitterissä.

Konflikti on kestänyt vuosikymmeniä

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia hyökkäsi vuonna 1992 Vuoristo-Karabahiin ja otti sen takaisin itselleen. Suuri osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi, ja osa heistä asettui nykyisen rajaviivan tuntumaan.

1990-luvulla käydyssä sodassa kuoli noin 30 000 ihmistä.

Azerbaidzhan on käyttänyt paljon rahaa sotavarustukseensa ja toistuvasti vannonut ottavansa alueen takaisin haltuunsa voimakeinoin, kun taas Armenia on sanonut puolustavansa aluetta. Vuoristo-Karabah on julistautunut itsenäiseksi, mutta se on hyvin riippuvainen Armeniasta.

Rauhanneuvottelut ovat olleet tuloksettomia

Nyt yhteenotot ovat vakavimpia sitten vuoden 2016. Neuvottelut sovun saavuttamiseksi ovat olleet pysähdyksissä vuoden 1994 tehdyn tulitaukosopimuksen jälkeen. Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat pyrkineet välittämään rauhanneuvotteluita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Minskin ryhmänä, mutta tulosta ei ole syntynyt.

Perjantaina Azerbaidzhanin Alijev syytti Armeniaa rauhanneuvotteluiden horjuttamisesta.

Heinäkuussa maiden välisellä rajalla, satojen kilometrien päässä Vuoristo-Karabahista, käydyissä taisteluissa kuoli ainakin miltei parikymmentä sotilasta. Tuolloin Azerbaidzhan uhkasi iskeä Armenian ydinvoimalaan, jos Armenia hyökkää strategisiin kohteisiin.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati heinäkuussa välitöntä ja kokonaisvaltaista tilanteen rauhoittamista Azerbaidzhanin ja Armenian välillä sekä maiden paluuta neuvottelupöytään. Pääsihteeri keskusteli asiasta erikseen puhelimessa sekä Azerbaidzhanin Alijevin että Armenian Pashinianin kanssa. Guterres myös ilmaisi täyden tukensa Etyjin pyrkimyksille lieventää maiden välisiä jännitteitä.

Lue myös: Armenian ja Azerbaidzhanin välillä tykistötulta ja yöllisiä hyökkäysyrityksiä, useita sotilaita kuollut