MTV seuraa Lähi-idän tapahtumia 21.3.2026 | MTV Uutiset
G7 ja EU yhteislausunnossaan Iranille: Lopettakaa hyökkäykset heti – MTV seurasi Lähi-idän tapahtumia
Öljyn ja bensiinin hinnat ovat nousseet jyrkästi sen jälkeen, kun Israel ja Yhdysvallat hyökkäsivät Iraniin ja säiliöalusten virtausta Hormuzinsalmessa on rajoitettu.AOP
Julkaistu 21.03.2026 07:17(Päivitetty 21.03.2026 23:15)
MTV UUTISET – STT
MTV Uutiset seurasi Iranin ja Lähi-idän tilannetta tässä artikkelissa.
Sota Lähi-idässä alkoi helmikuun lopussa, kun Israel ja Yhdysvallat aloittivat ilmaiskut Iraniin ja tappoivat Iranin ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein.
Iran on vastannut iskemällä Israeliin ja Yhdysvaltojen tukikohtiin sekä muihin kohteisiin Lähi-idässä.
Tärkeimmät käänteet Lähi-idän tilanteessa nyt
Iran on iskenyt toistamiseen Qatarin merkittävimpään kaasulaitokseen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo harkitsevansa sotatoimien päättämistä Irania vastaan.
Israelin asevoimat vakuuttaa jälleen, että se tulee tappamaan Iranin uuden korkeimman johtajan Mojtaba Khamenein.
Israelin mukaan Iran iski kaupunkiin, jossa sijaitsee ydinlaitos
Iranin turvallisuusjohtaja Ali Larijani on kuollut.
Lennokki-isku osui Suomen Irakin-suurlähetystöön.
23.13:Saudi-Arabia karkotti Iranin sotilasasiamiehen
Saudi-Arabia on karkottanut Iranin sotilasasiamiehen sekä kolme hänen tiimiinsä kuulunutta Iranin lähetystön työntekijää.
Asiasta kertoi Saudi-Arabian ulkoministeriö myöhään lauantaina Suomen aikaa.
Saudi-Arabian ulkoministeriön lausunnon mukaan Iranin edustajille annettiin 24 tuntia aikaa poistua maasta. Henkilöt eivät saa myöskään enää palata Saudi-Arabiaan.
Lausunnossa tuomittiin Iranin jatkuvat iskut Saudi-Arabiaan. Iran sanoi alun perin iskevänsä Persianlahdella vain Yhdysvaltojen ja Israelin etuihin kuten Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin. Se tekee kuitenkin iskuja myös siviilikohteisiin.
21.52: G7 ja EU yhteislausunnossaan Iranille: Lopettakaa hyökkäykset heti
Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä sekä Euroopan unioni vaativat Irania lopettamaan hyökkäykset Lähi-idässä välittömästi ja ilman ehtoja.
G7 ja EU esittivät vaatimuksensa yhteisessä lausunnossa lauantai-iltana.
Lausunnossa Irania vaaditaan lopettamaan kaikki hyökkäykset. Sen ovat allekirjoittaneet G7-maat eli Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani ja Britannia sekä EU:n ulkoasioiden korkea edustajaKaja Kallas.
Lähi-idässä on käyty sotaa kolme viikkoa. Sota leimahti Yhdysvaltojen ja Israelin aloitettua iskut Iraniin helmikuun lopulla.
20.58: Israel: Iran iski kaupunkiin, jossa sijaitsee ydinlaitos
Israel sanoo Iranin ohjuksen iskeytyneen tänään Dimonan kaupunkiin, jonka ulkopuolella sijaitsee Israelin ydinlaitos.
Iskussa haavoittui Israelin mukaan noin 40 ihmistä. Heistä ainakin yksi oli lapsi, 10-vuotias poika. Israelin armeija kertoi Iranin ohjuksen iskeneen suoraan rakennukseen Etelä-Israelin Dimonassa.
Dimonan ulkopuolella sijaitsee Israelin ydinlaitos, jossa Israelin mukaan keskitytään tutkimukseen.
Israel ei ole kovin avoimesti kertonut ydinohjelmastaan, mutta Israelin ydinlaitoksessa uskotaan sijaitsevan Lähi-idän toistaiseksi ainoat ydinaseet.
17.29: Hizbollah sanoo ottaneensa yhteen israelilaisjoukkojen kanssa
Äärijärjestö Hizbollah sanoo, että sen taistelijat olivat ottaneet yhteen Israelin joukkojen kanssa kahdessa Etelä-Libanonissa sijaitsevassa rajaseudun kaupungissa.
Hizbollah sanoi lausunnossaan, että sen taistelijoiden ja Israelin suorat yhteenotot kestivät useita tunteja ainakin Khiamin kaupungissa.
Hizbollah kertoi jo aiemmin tänään taistelijoidensa ottaneen yhteen Israelin kanssa useissa kylissä Etelä-Libanonissa. Äärijärjestö kertoi myös ampuneensa rakettitulta yli rajan Pohjois-Israeliin.
Israelin asevoimat kertoi puolestaan tehneensä varhain lauantaina useita iskusarjoja Hizbollahin kohteisiin Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Libanonin median mukaan myös maan eteläosaan iskettiin.
Libanonin NNA-uutistoimiston mukaan useille alueille Etelä-Libanonissa iskettiin lauantain vastaisen yön ja aamun aikana. Khiamin lähistöllä Israel käytti NNA:n mukaan myös maajoukkoja, jotka etsivät Hizbollahin sissejä.
17.02: Israel: Isku Iranin ballististen ohjusten valmistuslaitoksiin
Israel sanoo iskeneensä Iranin ballististen ohjusten valmistuslaitoksiin lauantain vastaisena yönä Teheranissa. Israelin mukaan Iran kehitti niissä ballististen ohjustensa tärkeitä komponentteja.
Israelin armeijan lausunnon mukaan iskut kohdistettiin Iranin vallankumouskaartille kuuluvaan laitokseen, ohjusten osien tuotantolaitokseen sekä puolustusministeriölle kuuluvaan laitokseen.
Iskut heikensivät merkittävästi Iranin kykyä jatkaa tuotantoa näissä paikoissa, lausunnossa sanotaan.
Iranin mukaan Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät lauantaina myös ydinlaitokseen maan keskiosassa.
13.27: IAEA selvittää väitettyä hyökkäystä ydinlaitokseen Iranissa
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA selvittää Iranin kertomia tietoja, joiden mukaan Yhdysvallat ja Israel olisivat iskeneet tänään Natanzin ydinlaitokseen.
Laitoksen ulkopuolella ei ole raportoitu säteilytasojen nousua, kertoo IAEA viestipalvelu X:ssä.
Järjestön johtaja Rafael Grossi kehottaa pidättyvyyteen sotilastoimissa ydinonnettomuuden riskin välttämiseksi.
13.20: Israel: Iskut Iraniin kovenevat tulevalla viikolla
Yhdysvallat ja Israel aikovat koventaa iskujaan Iraniin tulevalla viikolla, sanoo Israelin puolustusministeri Israel Katz.
Iskujen intensiteetti nousee merkittävästi, Katz sanoo puolustusministeriön julkaisemassa lausunnossa.
13.15: Putin lähetti iranilaisille uudenvuodentervehdyksen
Venäjän presidentti Vladimir Putin on lähettänyt tervehdyksensä Iranin johtajille ja kansalle nowruz-uudenvuodenjuhlan kunniaksi, Kreml kertoi lauantaina.
– Vladimir Putin toivotti Iranin kansalle voimia näiden koettelevien aikojen selättämiseen ja korosti, että Venäjä pysyy Iranin uskollisena ystävänä ja luotettavana kumppanina näinä vaikeina aikoina, Kremlin lausunnossa sanottiin.
Venäjä ei ole virallisesti tarjonnut Iranille sotilasapua, mutta yhdysvaltalaismedian mukaan se on jakanut Iranille tiedustelutietoa Lähi-idän drooni- ja ohjusiskuja varten. Venäjä on niin ikään tuominnut Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäyksen Iraniin.
Kreml ei kuluvalla viikolla suostunut kommentoimaan tietoja mahdollisesta Iranille annettavasta tiedusteluavusta.
Venäjä on käyttänyt runsaasti iranilaisvalmisteisia drooneja hyökkäyssodassaan Ukrainassa.
11.45: Iran kertoi olevansa valmis päästämään Japanin alukset läpi Hormuzinsalmesta
Iran on valmis sallimaan japanilaisten alusten kulun Hormuzinsalmessa, kertoi Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi Kyodo-uutistoimiston lauantaina julkaisemassa haastattelussa.
Japani on erittäin riippuvainen Lähi-idän öljystä, sillä lähes kaikki sen käyttämä öljy tulee alueelta, ja valtaosa siitä kuljetetaan Hormuzinsalmen kautta.
Araghchi kiisti uutistoimistolle antamassaan puhelinhaastattelussa, että Iran olisi sulkenut salmen. Ulkoministerin mukaan salmen käyttöä on vain rajoitettu niiltä mailta, jotka osallistuvat hyökkäykseen Irania vastaan, mutta muuten se on avoinna.
Ulkoministerin mukaan Iran on valmis auttamaan japanilaistankkereita salmen läpi.
Japani kertoi maanantaina vapauttavansa öljyä strategisista varastoistaan, jotka kuuluvat maailman suurimpiin. Japanilla on öljyä varastossa liki vuoden kotimaista käyttöä vastaava määrä.
Ennen sotaa noin viidennes kaikesta meritse kuljetettavasta raakaöljystä kuljetettiin Hormuzinsalmen kautta.
Yhdysvaltalaislehtien mukaan Yhdysvallat saattaa olla valmistautumassa hyökkäykseen Khargin saarelle.
Iranin asevoimat varoitti lauantaina Arabiemiraatteja hyökkäämästä tai sallimasta hyökkäyksiä kahdelle lähellä Hormuzinsalmea sijaitsevalle saarelle Persianlahdella. Maat ovat vuosikausia kiistelleet Abu Musan ja Tunbsaarien hallinnasta.
Iranin asevoimien mukaan mahdollisiin hyökkäyksiin vastattaisiin heti raskailla iskuilla Arabiemiraatteihin.
Myös Hormuzinsalmessa sijaitseva saari Kharg on ollut toistuvasti esillä sotilasoperaatioista puhuttaessa.
Muun muassa Wall Street Journal ja New York Times kertoivat perjantaina, että Yhdysvallat on lähettämässä yli 2 000 merijalkaväen sotilasta lisää Lähi-itään, mahdollisesti valmistautumaan operaatioon Khargin saarelle.
Iran on toistuvasti syyttänyt Yhdysvaltojen liittolaismaita Persianlahdella siitä, että niistä hyökätään Iraniin. Maat ovat kiistäneet kaikki syytökset ja muistuttaneet, että ne korostivat jo ennen sotaa, etteivät salli alueittensa käyttöä hyökkäyksiin Iraniin.
Israelin asevoimat kertoi lauantaina tehneensä jälleen iskuja Iranin hallinnon kohteisiin Teheranissa. Israel kertoo myös, että sen ilmapuolustus on puolestaan torjunut Iranista ammuttuja ohjuksia.
Sekä Kuwaitin että Saudi-Arabian puolustusministeriöt kertoivat ilmatorjunnan pudottaneen varhain lauantaina Iranista lähetettyjä drooneja.
9.00: Myös Etelä-Korea valmis turvaamaan Hormuzinsalmea
Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Korea sanoo osallistuvansa kansainvälisiin ponnisteluihin Hormuzinsalmen turvallisen ja esteettömän navigoinnin varmistamiseksi, kirjoittaa BBC.
Se on viimeisin allekirjoittaja torstaina annetussa lausunnossa ja ilmaisee valmiutensa osallistua asianmukaisiin toimiin salmen turvaamiseksi.
Alun perin Ison-Britannian, Ranskan, Saksan, Italian, Alankomaiden ja Japanin johtajien allekirjoittamaan lausumaan ovat sittemmin liittyneet Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Tanska, Latvia, Slovenia, Viro, Norja, Ruotsi, Suomi, Tšekki, Romania, Bahrain ja Liettua.
On edelleen epäselvää, mitä ponnistelut vesiväylän turvaamiseksi edellyttäisivät.
Aiemmin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitti, että muiden maiden tulisi vastaisuudessa kantaa vastuu Hormuzinsalmen liikenteen suojaamisesta ja valvonnasta.
– Hormuzinsalmea on tarvittaessa vartioitava ja valvottava niiden muiden maiden toimesta, jotka käyttävät sitä – Yhdysvallat ei niin tee, Trump kirjoitti.
– Jos meitä pyydetään, autamme näitä maita Hormuzinsalmen operaatioissa, mutta sen ei pitäisi olla tarpeen, kun Iranin uhka on poistettu, hän jatkoi.
Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin alkanut sota Lähi-idässä on lähes pysäyttänyt liikenteen Hormuzinsalmen läpi.
Hormuzinsalmen kautta kulkee normaalioloissa noin viidesosa maailman öljystä.
7.30: Trump sanoo sittenkin harkitsevansa sotatoimien päättämistä Iranissa
Trump kertoi asiasta ensin tyrmättyään ajatuksen aselevosta Iranin kanssa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo harkitsevansa sotatoimien päättämistä Irania vastaan. Trumpin mukaan Yhdysvallat on hyvin lähellä tavoitteidensa saavuttamista Lähi-idässä.
Trump kommentoi asiaa perjantaina Truth Social -viestipalvelussa pian sen jälkeen, kun oli ensin tyrmännyt ajatuksen aselevosta Iranin kanssa.
– En halua sopia aselevosta. Aselevosta ei solmita silloin, kun on kirjaimellisesti tuhoamassa toisen osapuolen, Trump kommentoi toimittajille Valkoisen talon luona perjantaina.
Trump on toistuvasti sanonut, ettei Yhdysvallat aio aloittaa maahyökkäystä Iranissa.
Muun muassa Wall Street Journal ja New York Times kertoivat kuitenkin perjantaina, että Yhdysvallat on lähettämässä yli 2 000 merijalkaväen sotilasta lisää Lähi-itään. Yhdysvaltojen on arveltu mahdollisesti valmistautuvan operaatioon Khargin saarella, joka on tärkeä Iranin öljynviennille.
Trump ei ole vahvistanut mediatietoja mahdollisesta operaatiosta.
– Minulla saattaa olla suunnitelma, tai sitten ei, Trump vastasi uutistoimisto AFP:n toimittajan kysyessä asiasta.
7.24: Stubb: Myös Suomi valmis tukemaan Hormuzinsalmen avaamista
Suomi allekirjoitti yhteislausuman, jossa Irania kehotetaan lopettamaan drooni- ja ohjusiskunsa sekä yrityksensä estää kauppamerenkulku Hormuzinsalmella.
Presidentti Alexander Stubb kertoi Suomen olevan valmis tukemaan Hormuzinsalmen turvallisen kauttakulun mahdollistamista.
Stubb kertoi asiasta viestipalvelu X:ssä myöhään perjantai-iltana. Presidentti kertoi Suomen liittyneen yhteislausumaan, jossa muun muassa tuomitaan Iranin viimeaikaiset iskut kaupallisia aluksia vastaan Hormuzinsalmella.
– Vetoamme kaikkiin maihin kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden periaatteiden ylläpitämiseksi, Stubb kirjoittaa.
Lausuman allekirjoittaneet maat kehottavat Irania lopettamaan välittömästi drooni- ja ohjusiskunsa sekä yrityksensä estää kauppamerenkulku Hormuzinsalmella.
Lausumassa korostetaan, että kansainväliseen merenkulkuun puuttuminen ja maailmanlaajuiset häiriöt energiatoimitusketjuissa uhkaavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Maat vaativat välitöntä ja kattavaa taukoa siviili-infrastruktuuriin, kuten öljy- ja kaasulaitoksiin kohdistuville hyökkäyksille.
Maat sanovat lausumassa suhtautuvansa myönteisesti kansainvälisen energiajärjestö IEA:n päätökseen vapauttaa markkinoille öljytuotteita strategisista varannoistaan.
Lisäksi maat kertovat ryhtyvänsä toimiin energiamarkkinoiden vakauttamiseksi esimerkiksi tekemällä yhteistyötä tiettyjen tuottajamaiden kanssa tuotannon lisäämiseksi.
Suomen lisäksi lausuman ovat allekirjoittaneet muun muassa Britannia, Ranska, Saksa, Tanska, Ruotsi, Norja sekä Bahrain.
7.18: Israel kertoo iskeneensä kohteisiin Teheranissa ja Beirutissa
Israelin asevoimat kertoo tehneensä iskuja Iranin hallinnon kohteisiin Teheranissa. Israel kertoo myös, että sen ilmapuolustus on puolestaan torjunut Iranista ammuttuja ohjuksia.
Israel kertoo iskeneensä myös äärijärjestö Hizbollahin kohteisiin Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Israel kehotti aiemmin lauantain vastaisena yönä Beirutin eteläisten esikaupunkialueiden asukkaita evakuoitumaan iskujen tieltä.
Libanonin valtiollinen media kertoo yhden ihmisen kuolleen ja kahden haavoittuneen Israelin ilmaiskuissa maan eteläosaan.
7.01: Yhdysvallat sallii väliaikaisesti iranilaisöljyn myynnin
Iran antoi ymmärtää, ettei sillä ole ylimääräistä raakaöljyä tarjottavaksi kansainvälisille markkinoille.
Yhdysvallat kertoo väliaikaisesti sallivansa merillä olevan iranilaisen raakaöljyn ja muiden iranilaisten öljytuotteiden toimittamisen ja myynnin.
Maan valtiovarainministeriön myöntämä lupa on voimassa 19. huhtikuuta saakka. Lupa koskee öljytuotteita, jotka on lastattu laivoihin 20. maaliskuuta tai tätä ennen. Se ei koske toimituksia Kuubaan, Pohjois-Koreaan tai Venäjän miehittämille alueille Ukrainassa.
Yhdysvaltain valtiovarainministerin Scott Bessentin mukaan iranilaisöljyn toimittamisen ja myynnin vapauttaminen tuo maailmanmarkkinoille nopeasti noin 140 miljoonaa barrelia öljyä.
Bessentin mukaan tämä kasvattaa globaalia energiatarjontaa ja auttaa lievittämään Iranista johtuvia väliaikaisia toimituspaineita.
– Tällä hetkellä Kiina hamstraa pakotteiden alaista iranilaista öljyä halvalla, Bessent sanoi lausunnossaan.
Pian Yhdysvaltain antaman luvan jälkeen Iran kuitenkin ilmoitti, ettei sillä ole ylimääräistä raakaöljyä tarjottavaksi kansainvälisille markkinoille.
– Yhdysvaltain valtiovarainministerin lausunto on tarkoitettu yksinomaan antamaan toivoa ostajille, Iranin öljystä vastaavan ministeriön tiedottaja kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Aiemmin tässä kuussa Yhdysvallat antoi energiamarkkinoiden vakauttamiseksi väliaikaisen ja rajoitetun luvan toimittaa ja myydä venäläisiä öljytuotteita.
Kyseessä oli väliaikainen helpotus Venäjää vastaan sen Ukrainassa käymän sodan vuoksi asetettuihin pakotteisiin. Venäläisöljyä koskeva lupa on voimassa 11. huhtikuuta saakka.
Öljyn hinnat ovat nousseet Lähi-idän sodasta aiheutuneiden häiriöiden takia. Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin alkanut sota on lähes pysäyttänyt liikenteen Hormuzinsalmen läpi. Hormuzinsalmen kautta kulkee normaalioloissa noin viidesosa maailman öljystä.