Ei rauhaa näkyvissä, sanovat entiset Moskovan-suurlähettiläät: "Venäjän asenne ei ole muuttunut"

Helanterän kokemuksen mukaan, Venäjä muuttui äkkiä ja paljon huonoon suuntaan neljän vuoden aikana, etenkin sodan alettua. 

Hän kuvailee maan muutosta mielenkiintoiseksi seurata suurlähettilään näkökulmasta, mutta erittäin ikäväksi. 

– Valitettavasti maa innostuu sodasta ja heijastuu aggressiivisina puheina myös Suomea kohtaan. 

Lue myös: Suomen Kiovan-suurlähettiläs kertoo sodan järkyttävästä ulottuvuudesta

Neuvottelut jumissa

Helanterä kertoo arvioineensa ennen hyökkäystä, että Venäjä voisi käyttää sotilaallista voimaa Ukrainaa vastaan, mutta hän ei osannut arvioida hyökkäyksen laajuutta. 

– Oma arvioni oli sen suuntainen, että venäjä jollakin tavalla pyrkisi tekemään sen niin, että meidän päätöksentekomme läntenä olisi vaikeampaa, asetelma ei olisi niin yksiselitteinen, Helanterä muistelee arviotaan. 

Hänen mukaansa tällä hetkellä, "jumi" on hyvä sana kuvaamaan neuvotteluiden etenemistä.

– En ole nähnyt sellaista, että se suma vielä lähtisi purkaantumaan. Vaikka on yritetty neuvotella ja löytää kompromisseja, niin vaikuttaa siltä, että osapuolten kannat ovat vielä avainkysymyksissä varsin kaukana toisistaan. 

Helanterä ei näe merkkejä siitä, että Putin olisi valmis taipumaan. Venäjän keskeiset tavoitteet liittyvät Ukrainan suvereenin päätöksenteon rajoittamiseen. Venäjä ja sen johto ei ole näyttänyt mitään merkkejä siitä, että se olisi valmis luopumaan näistä tavoitteista. 

– On hyvä mennä takaisin alkuvuoteen 2022 kun Venäjä ilmoitti turvatakuu -uhkavaatimuksistaan, ne liittyivät muuhunkin kuin Ukrainaan. Silloin Venäjä halusi puhua myös Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista ja työntää Natoa pois kauemmas rajoistaan ja rajoittaa sitä, mitä heidän rajojensa läheisyydessä on. Voisin kuvitella, että ne tavoitteet eivät ole hävinneet mihinkään. 

Helanterä arvioi, että Suomen ja Venäjän väleissä on tällä hetkellä samankaltaisuuksia sadan vuoden takaiseen aikaan kahden maailmansodan välillä. 

Helanterä ei näe, että tulevat suhteet olisivat paluu jonnekin vanhaan. 

– En mieti sitä sisällön kautta, koska sitä tule alussa olemaan vähän. Minusta Suomen pitää miettiä suhteet meidän oman riskihallintamme kautta. Lopulta suhteessa Venäjään, perimmäinen tarkoitus on meidän oman turvallisuutemme maksimoiminen. 

Suomi on ollut tähän saakka isossa roolissa neuvotteluissa. 

– On hyvä sanonta, että kannattaa olla pöydän ympärillä, koska silloin ei ole ruokalistalla, Helanterä summaa. 

Lue myös: Kiovassa ihmiset käyvät keskellä sotaakin päiväkodissa, koulussa ja töissä – "Eksistentiaalinen kysymys"

Putinin kolmas kausi muutti maan

Himanen muistaa, että jo hänen Moskovan-kaudellaan ennen Ukrainan sodan alkua presidentti Putinin itsevarmuus oli silmiinpistävää.

Himanen sanoi vuonna 2016 lähtiessään Moskovassa tilanteen näyttävän pahalta. 

– Pessimisti on lopulta aina oikeassa, joskus sanotaan. Kehitys on ollut hämmästyttävän samankaltaista kuin miltä se näytti jo vuonna 2016: sota jatkui, ihmisiä kuoli, ja Venäjän toiminta muuttui yhä aggressiivisemmaksi. Ei vain Ukrainassa, vaan myös kansainvälisesti disinformaation kautta.

Himanen seuraa neuvotteluja tarkasti. Hänen mukaansa Alaskan huippukokous ei ollut todellinen neuvottelu, vaan lähinnä tapaaminen, jossa olisi voitu ottaa ensimmäisiä askeleita rauhaan.

– Venäjän asenteenmuutoksesta ei kuitenkaan näy merkkejä. Päinvastoin – Venäjän edustajat, presidentti Putinista alkaen, toistavat vuodesta 2014 lähtien samoja tavoitteita, jotka merkitsisivät Ukrainan loppua itsenäisenä valtiona. Se ei ole kestävä lähtökohta neuvotteluille.

Himanen myös hämmästelee Yhdysvaltain presidentti Trumpin eilistä kommenttia.  

– Trumpin mukaan konflikti ratkeaisi, jos Putin ja Zelenskyi vain tapaisivat ja tulisivat toimeen keskenään. Valtiollisissa suhteissa ja aseellisissa konflikteissa asiat eivät toimi näin.

Tilanne ei Himasen mukaan nytkään näytä hyvältä – ei Venäjän tahdon, eikä Trumpin suhtautumisen osalta.

– Sota jatkuu. Miten kauan, ja millä tavoin päästäisiin eteenpäin, jää nähtäväksi. Toivon, että Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteistyö säilyy ja tuki Ukrainalle vahvistuu. Ainoa tie kohti jonkinlaista säällistä loppua olisi, että Venäjä joutuisi sotilaallisesti sellaiseen asemaan, jossa se olisi pakotettu kompromissiin. Toistaiseksi näin ei ole. 

Alaskan huippukokous toimi hänen mielestään myös varoituksena.

– Kokouksen jälkeen kävi ilmi, että presidentti Trump oli kävellyt takaperin lähes kaikilla rintamilla. Niin kuin presidentti Stubb totesi, Alaskassa otettiin kolme askelta taaksepäin.

Himanen muistuttaa, että Suomi ja Venäjä ovat jatkossakin naapureita.

– Jonkinlaiset suhteet on pakko olla, mutta paluuta entiseen ei ole. Lähtökohta on nollapisteessä, hän summaa.

Lue myös: Trump kertoi teoriansa siitä, miksi Putin ei halua puhua Zelenskyin kanssa

"Totaalisen onneton tilanne"

Anttosen ollessa Moskovassa, Venäjä soti vielä Georgian kanssa, eikä merkkejä Ukrainan laajamittaisesta sodasta ollut. 

Hän kuuli hyökkäyksestä Ukrainaan Norjan Kirkkoniemessä, vain kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta.

– Ajattelin, että onhan tämä totaalisen onneton tilanne. Ennen kaikkea sen takia, että tästä on todella vaikea päästä pois, kohti rauhaa, koska tässä on kyse hyvin emotionaalisesta liikkeestä ja operaatiosta. 

Anttosen mielestä neuvottelut eivät etene, koska Venäjä ei ole siihen valmis, eikä sen tarvitse nyt neuvotella. 

– Tässä ollaan oikeasti jumissa. Aika vaikea nähdä, että ensinnäkään Ukraina voisi hyväksyä mitään, mikä olisi Venäjälle hyväksyttävää, tai että Venäjä tyytyisi siihen, mitä Ukraina haluaa. 

Euroopan unionin asettamat sanktiot ovat hänen mukaansa osittain purreet, mutta eivät ole johtaneet Venäjällä linjamuutokseen. Maa on löytänyt uusia markkinoita erityisesti Kiinasta, joka samalla tukee Venäjää sodassa.

Anttonen epäilee, ettei Venäjä ole sataprosenttisen yhtenäinen sodan jatkamishalussaan.

– Minun on todella vaikea Venäjällä pitkään asuneena uskoa, että kaikki venäläiset olisivat sitä mieltä, että sota Ukrainan kanssa on tilanne, missä tavalliset venäläiset haluaisivat olla. 

Nopeita keinoja Putinin taivuttamiseksi Anttonen ei näe. Pitkällä aikavälillä Venäjän riippuvuus ulkomaailmasta voi kuitenkin kasvaa.

Suomen kannalta tärkeintä on, että Ukrainaan saadaan rauha. Suhteet Venäjään eivät hänen mukaansa palaudu nopeasti – jos ollenkaan.

Katso entisten Moskovan-suurlähettiläiden pidemmät haastattelut alta.

4:25