Koko Suomi jännittää nyt, minkälaisia suuntia ja muotoja tuleva hallituspolitiikka tekijöidensä myötä ottaa. Hallitusneuvottelut alkavat tänään tiistaina.
Seuraavan neljän vuoden suuntaviivoihin haluaa vaikuttaa myös moni eduskunnan ulkopuolinen taho ja heitä edustavat lobbarit. Veteraanilobbari muistuttaa selkeän roolijaon tärkeydestä, kun poliitikkojen halutaan kiinnittävän huomiota omalle sektorille.
Oikeusministeriön kaksi vuotta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan lobbausta kohdistuu erityisesti ministereihin, heidän avustajiinsa sekä virkamiehiin.
Keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt. Esimerkiksi ammattijärjestöjen rooli on vähäisempi.
Vuodesta 2024 alkaen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta lobbauksesta ilmoitetaan avoimuusrekisteriin.
Oikeusministeriön ylläpitämillä korruptionvastaisilla verkkosivuilla todetaan, että lobbaaminen on epävirallista viestintää:
”Lobbaus eli edunvalvonta tai vaikuttajaviestintä on epävirallista neuvottelua, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päätöksiin. Se kohdistuu sekä päätöksentekijöihin että päätöksiä valmisteleviin virkamiehiin. Lobbaukseen osallistuvat etujärjestöjen lisäksi viestintätoimistot, jotka ovat erikoistuneet lobbaukseen.”, sivustolla todetaan.
Roolien oltava selkeitä
Finanssialan vaikuttamisesta vastaava johtaja ja lobbari Tuomo Yli-Huttula toteaa, että lobbaaminen on osa demokratiaa. Erityisen tärkeää päättäjien on Yli-Huttulan mukaan kuulla erilaisilta yhteiskunnan tasoilta, miten säädetyt lait vaikuttavat, sillä ne eivät välttämättä ole hyviä kansalaisten tai yritysten näkökulmasta.
– Päättäjät ja virkamiehet eivät voi elää umpiossa, kun he valmistelevat lakeja. Heidän pitää olla vuorovaikutteisessa suhteessa eri tutkijoihin, eri asiantuntijatahoihin, eri intressitahoihin. Sitä kautta päättäjä kuulee, mitä vaikutuksia säädöksillä on toimialoihin ja sitä kautta eri ihmisiin, Yli-Huttula taustoittaa Viiden jälkeen -ohjelman studiossa.
