Marin: Ukrainalle toimitettavista hävittäjistä tullaan keskustelemaan – "Suomi valmis auttamaan niin kauan kuin tarve"

Lue myös: MTV Uutisten kirjeenvaihtaja: Ukrainan sai Brysselissä sotasankarin vastaanoton – "Zelenskyi tietää, että Ukraina on toivottu jäsen"

Siirtolaisuus suurena huolena

Muun muassa Hollannin, Belgian ja Itävallan kaltaisia maita on huolettanut siirtolaisten määrän nousu Euroopassa. Kyseisillä mailla ongelmana on se, että turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti, vaikka kyseiset maat eivät ole EU:n ulkorajoilla.

Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakijoiden pitäisi hakea turvapaikkaa siinä EU-maassa, jossa heidät ensimmäisenä rekisteröidään. Puolestaan reunavaltioiden jatkuvana huolena on ollut taakanjako tällaisen sopimuksen aikana.

Huippukokousten lopputulokset kirjataan päätelmiksi, joita on kirjoitettu jo aiemmin aihepiiristä. Näistä pitäisi kehittää toimiva tapa saada asiaa ratkottua.

Käytännössä kyse on suuresta määrästä keinoja, joihin sisältyy muun muassa laajempaa ulkorajojen kontrollia, ihmissalakuljetukseen puuttumista lähtömaissa tapahtuvan yhteistyön avulla, palautusten lisäämistä ja kansainvälisten järjestöjen kanssa työskentelemistä.

Poliittisten johtajien mukaan tiukkana ruuvina kolmansia maita kohtaan pitäisi käyttää täysimääräisesti viisumirajoituksia, jos ne eivät suostu yhteistyöhön.

– Kyllä me löysimme sovun päätelmistä, vaan tämä aihepiiri ei suinkaan poistu pöydältä. Me tarvitsemme tietenkin askelluksia eteenpäin Euroopan yhteisen suhtautumisen osalta muuttoliikekysymysten osalta, Marin sanoi.

Talouskeskustelu osin tuonnemmaksi

Toinen tämän kevään suurista EU-keskusteluista koskee sitä, kuinka Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin pitäisi vastata. Yhdysvaltojen paketti sisältää protektionistista sääntelyä ja satojen miljardien dollarien arvosta tukia yrityksille, minkä on pelätty vievän investointeja Euroopasta.

Tiedossa oli jo ennen kokouksen loppua, että osa kiistanalaisimmista asioista jää myöhempien aikojen murheeksi. Yksi näistä on se, aiotaanko kaavailtu suvereenisuusrahasto rajoittaa yhteisvelalla.

Suomi vastustaa yhteisvelkaa, mutta todennäköisesti aihetta käsitellään vasta kesällä.

Viimeistään tämän viikon kokouksen lopputuleman perusteella näyttää puolestaan selvältä, että ainakin jonkinlaisia justeerauksia valtiontukisäännöksiin on luvassa.

Nämä kohdat ovat joutuneet tarkkaan syyniin Suomenkin toimesta, koska suuret maat voivat aina tarjota enemmän tukia kuin pienet.

–  Me emme halua tuhota yhteisiä sisämarkkinoita, jotka ovat meille valtavan tärkeät. Ja tämä tarkkarajaisuus, tämä ajallinen rajallisuus myös näiden höllennysten osalta on päätelmissä mukana, ja se on erittäin tärkeää, Marin sanoi.