Nykyään ADHD-diagnoosin saaneita ihmisiä löytyy kaikista eri yhteiskuntaluokista ja urapoluilta.
ADHD:sta työelämässä tietokirjan kirjoittaneet toimittajat ja tietokirjailijat Eva Kottonen ja Jaana Haapaluoma-Höglund mursivat viime viikolla Huomenta Suomen aamussa ADHD-diagnoosiin liittyviä jo vanhaksi käyneitä ennakkoluuloja.
Yksi ennakkoluulo on takavuosien myytti siitä, että ADHD olisi lähinnä takapulpetin kovaäänisten häirikköpoikien oireyhtymänä.
– ADHD-ihmiset ovat jo kaikkialla yhteiskunnassa, tietokirjailija ja toimittaja Eva Kottonen kertoo.
Väärä ja vanhentunut tieto on päässyt leviämään ja pinttymään yhteiskuntaan, koska tietoa ei ole ollut tarpeeksi. Esimerkiksi tyttöjen ja naisten kohdalla ADHD on tähän asti ollut vielä varsin alidiagnosoitu.
– Nähdäänkö ADHD-diagnoosien lisääntyminen jonakin kansallisena häpeänä? Kyllähän muissakin maissa diagnoosit lisääntyvät. Miksi ADHD:ta pitäisi hävetä? kysyy toimittaja ja tietokirjailija Jaana Haapaluoma-Höglund.
Lue myös: Ihmisyyden vai häiriöiden kirjo – kuka on oikeasti nepsy?
Haasteet työelämässä: "Itselleni isoin oivallus on ollut se, että..."
ADHD-ihminen voi pärjätä ja menestyä työelämässä aivan kuin kuka tahansa muu.
Sekä Haapaluoma-Höglund että Kottonen saivat diagnoosin vasta aikuisiällä.
– Itselleni isoin oivallus on ollut se, että tasainen työskentely voi olla tosi vaikeaa, Kottonen arvioi ADHD:ta omalla kohdallaan.
Hän kertoo työskentelevänsä parhaimmillaan niin, että tekee hetken intensiivisesti töitä, sen jälkeen huilaa hetken ja palaa taas intensiiviseen työhön hetkeksi. Tällöin työskentely ja lepo vuorottelevat.
– Kivatkin asiat kuluttavat energiaa. Tekemisen ja lepäämisen vuorottelu on se, mitä itse edelleen harjoittelen, Kottonen kertoo.
