Lämmin, proteiinipitoinen ja aineenvaihduntaa vilkastuttava ravinto on tärkeä osa kiinalaista lääketiedettä. Se ei tarkoita itujen nakertamista.
Kehuskeletko kiinalaisilla ravinto-opeilla, kun haet uppopaistettua noutoruokaa paikallisesta kiinalaisesta? Tai yökötteletkö itämaiselle humpuukille, kun joku tarjoaa ituja?
Kiinalaiseen lääketieteeseen perustuva ravinto ymmärretään usein väärin.
– Kiinalainen ravinto-oppi ei ole sama asia kuin kiinalainen ruoka. Ihmiset usein pelkäävät, että he joutuvat syömään ituja, kiinalaisen lääketieteen asiantuntija Nina Haavisto sanoo.
Kiinalaisessa ravinto-opissa huomioidaan ruoan funktio: se, mitä mikäkin ruoka tekee kehon sisällä.
– Jotta suolisto voisi hyvin, tulisi syödä kylmän sijaan enemmän lämmintä ja maitotuotteiden sijaan muita proteiineja. Kauran voi vaihtaa hirssiin. Se hoitaa pernaa, mahalaukkua ja munuaisia poistamalla limaa ja lisäämällä virtsaneritystä.
Ruoat tavallisesta marketista
Kiinalaisten ravintosuositusten noudattaminen ei siis vaadi kauppareissujen siirtämistä tavallisesta marketista erikoisruokakauppaan.
– Kasviksia, kanaa, kananmunia ja kalaa saa kaikkia normaaleista myymälöistä, useimmiten myös kotimaisina, Haavisto sanoo.
– Toki vuodenajat vaikuttavat niin, että esimerkiksi lämpimiä kasviksia ei saa aina tuoreina. Hirssiä kasvattaa Suomessa ainakin yksi yrittäjä Pernajassa, mutta se ei täkäläisissä lämpötiloissa ja maaperässä ole helppoa.