Iltalehden avustajan Ukraina-uutisoinnissa epäselvyyksiä – kymmeniä artikkeleita poistettiin verkkosivuilta

STT ei ole tavoittanut Kauppista kommentoimaan asiaa.

Vastuu on julkaisijalla

Median toimintaa valvovan Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen sanoo STT:lle, että media on aina vastuussa siitä, että juttujen tiedot pitävät paikkansa.

– Kyllä se on ihan ydinasia, että median pitää pystyä vastaamaan siitä, että juttujen tiedot pitävät paikkansa, Hyvönen sanoo.

Hän muistuttaa, että vastuu on julkaisijalla myös ulkomaan ja avustajien juttujen osalta.

– Vastuu on julkaisijalla, vaikka käytännössä tietojen varmistaminen saattaisi olla hankalaa. On aina harkittava, vaikka olisi luotettavan oloinenkin toimija kyseessä, voiko jutussa olla virheitä, hän jatkaa.

Hyvönen toteaa, että mahdollinen epävarmuus täytyy tehdä lukijalle selväksi.

– Yleensä toimituksissa on sisäiset prosessit, joissa oman toimituksen ja avustajien työtä arvioidaan.

Hän lisää, että on olemassa lukuisia tapoja, joilla esimerkiksi kuvituksen todenmukaisuutta voidaan arvioida.

– Onhan meillä nykyään paljon keinoja sulkea pois väärennöksiä. Kyllähän meillä on erilaista video- ja kuvafaktan tarkistusta ja metatietoja.

JSN:n puheenjohtaja vaatii tarkempaa erittelyä julkaistusta virheistä

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja pitää hyvänä asiana, että Iltalehti on tunnustanut virheet avoimesti.

– Se on kyllä ihan oikein, että Iltalehti on lähtenyt tähän avoimesti tarttumaan.

Hän toivoo Iltalehdeltä kuitenkin tarkempaa erittelyä siitä, millaisista virheistä on kyse.

– Ukraina-uutisointi herättää sen kysymyksen, mihin nämä virheet liittyvät. Missä tapahtumapaikoilla on väitetty olleen ja missä on oikeasti oltu? Sen tyyppisiin kysymyksiin olisi hyvä saada vastauksia.

Hyvönen nostaa esimerkiksi Butshan verilöylyn ja siihen liittyvät satelliittikuvat.

– Disinformaatiokampanjoissa yritettiin esittää, ettei Venäjä olisi sitä tehnyt. Sen takia tämmöisillä asioilla on suuri merkitys, jos ilmenee, että joukossa on kuvia, jotka esittävät toista tapahtumapaikkaa tai -aikaa. Näitä voidaan käyttää myös melkoiseen luottamuksen horjuttamiseen, jos ei olla loppuun asti tarkkoja, kun juttuja korjataan.

Iltalehden tapauksessa 33 juttua on nyt kokonaan poistettu verkosta. JSN lausui verkkosisältöjen poistamisen periaatteista vuonna 2018.

– Lähtökohtaisesti JSN totesi lausumassa, että tiedotusvälineen verkossa julkaisemia sisältöjä pitää poistaa vain erityisen painavasta syystä.

Hyvönen toteaa, että syy juttujen poistamiselle tulee kertoa lukijalle. Mikäli juttu on sisältänyt olennaisia asiavirheitä, journalistin ohjeiden mukaan virheellinen tieto tulee korjata ja yleisölle on kerrottava virheestä sekä siitä, miten ja milloin se on korjattu.

Iltalehden tapauksessa tämän hetkisten tietojen valossa ei käy ilmi, millaisia virheitä jutuissa tai niiden kuvituksessa on ollut.

– Pitäisi kertoa, missä jutuissa virheitä on ollut ja millaisia virheitä ne ovat olleet. Onhan se ihan selvä virhe, jos kuva ei esitä sitä, mitä se väittää esittävänsä, Hyvönen sanoo.

Hän pitää tapausta poikkeuksellisena, mutta ei ainutlaatuisena.

– Aina silloin tällöin on ilmennyt, että on havaittu, että on ollut mahdollisesti ongelmia olennaisten faktojen kanssa. Silloin tällöin Suomessakin on ilmennyt, että on saattanut olla epäily siitä, että on ollut jopa keksittyä aineistoa.

Hyvösen mukaan Suomessa tapaukset ovat kuitenkin olleet pienempiä kuin kansainvälisesti.