Iranin tilanne on jättänyt maahan vaarallisen valtatyhjön, eikä kukaan tiedä, miten tilanne kehittyy. Väkivallan laineet voivat lyödä myös Eurooppaan.
Iskut ja erityisesti Iranin ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein surmaaminen on herättänyt raivoa eri puolilla maailmaa. Khamenei oli paitsi Iranin tärkein johtaja, myös hengellinen johtaja, joka edusti islamin shiialaista suuntausta.
Sotatoimet eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet uhkatasoihin Euroopassa. Konkreettisia vaikutuksia ei täten ole vielä tullut myöskään Suomea koskien, sanoo tutkija Juha Saarinen Suojelupoliisista.
– Mutta pitää huomioida, että sotatoimet ovat osa laajempaa kehityskulkua ja konfliktia.
Ruotsissa maan turvallisuuspoliisi on kuitenkin arvioinut, että Iranin tilanne voi johtaa ääri-islamistisiin terrori-iskuihin esimerkiksi juutalaisia vastaan.
Miksi Ruotsin turvallisuuspoliisi on päättänyt reagoida?
– Ruotsin kohdalla on huomioitava, että siellä on aikaisemmin ollut iskuhankkeita, jotka ovat kohdistuneet juutalaisiin ja Israeliin yhdistyviin kohteisiin. Tämä on huomioitu myös Säpon uhka-arvioissa aikaisemmin.
MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa vierailleen Saarisen mukaan Ruotsissa tilanne on ”hieman dynaamisempi”, samoin kuin muutamissa muissakin Länsi-Euroopan maissa.
– Dynaaminen tarkoittaa sitä, että on olemassa erilaisia toimijoita, jotka voivat konkreettisesti vaikuttaa terrorismin uhkatasoon. Ruotsissa on myös historiaa siitä, että tällaisia iskuhankkeita on joko toteutunut tai viranomaiset ovat ne keskeyttäneet.
Saarinen sanoo, että Ruotsin tilanteen voidaan nähdä ainakin osittain olevan vakavampi kuin Suomessa.
Terrorismi on "työkalu"
Tutkija muistuttaa, että Iran on toimija, jolle terrorismi on aiemminkin ollut työkalu ja keino vaikuttaa niin sisäpoliittisesti kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti.
– Iran esimerkiksi tukee monia terrorijärjestöjä, erityisesti Lähi-idässä. Lähi-idässä tällä hetkellä Yhdysvaltoihin ja Israeliin kohdistuu korkea terrorismin uhka.
