SOS-ohjelmassa vieraillut Hyvilin asiantuntija pitää lastensuojelun jälkihuoltoikärajan laskua virheenä eikä usko, että se tuo säästöjä, vaikka hallitus muutoksella niitä tavoitteleekin.
Ministeri perustelee tulevaa muutosta kustannustehokkuudella ja yhdenvertaisuudella.
– Kustannustehokkuuden näkökulmasta ja palveluiden käyttäjien itsensäkin kannalta on järkevintä panostaa rajallisia lastensuojelun voimavaroja erityisesti varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin, jotta syrjäytymiskierre ennaltaehkäistään, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps).
– On myös yhdenvertaisuusnäkökulmasta perusteltua, että lastensuojelun asiakkailla ei ole erillisiä palveluita jopa seitsemän vuotta täysi-ikäistymisen jälkeen. Täysi-ikäisiä nuoria palvellaan palvelutarpeen jatkuessa kohtuullisen siirtymäajan jälkeen aikuissosiaalityön puolella, kuten muitakin nuoria, yhdenvertaisesti riippumatta siitä, onko heillä lastensuojelutaustaa vai ei, Juuso jatkaa.
Palvelulupaus jokaiselle nuorelle
Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.
Irrallisten palvelujen sijaan eri ammattiryhmät tekevät koordinoitua ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka tukee nuoren edun toteutumista ja vähentää syrjäytymisen riskiä.
THL:ssä puhutaan aikuistumisen tuen palvelulupauksesta nuorelle. Siinä varmistetaan, että jokaisella nuorella on oma koti ja riittävät asumisen valmiudet sekä tuki ja pääsy matalan kynnyksen tukeen ja apuun myös ilman ajanvarausta ja virka-aikojen ulkopuolella. Nuorella pitää olla myös tarvittaessa taloudellinen ja taloustaitojen tuki sekä tuki työhön ja opiskeluun pääsyyn sekä niissä pysymiseen. Lisäksi nuorille luvataan pääsy muuhun tarvitsemansa tuen piiriin.