Luonnontieteellinen keskusmuseo haastaa suomalaisia opettelemaan sata kasvi-, sieni- tai hyönteislajia vuodessa. Lajihavainnot kirjataan tulospalveluun, jossa voi seurata omaa ja muiden edistymistä. Kansalaishavainnot auttavat tutkijoita seuraamaan eri lajien runsauden ja levinneisyyden muutoksia.
Matias Uusisilta opetteli muutama vuosi sitten tunnistamaan sata lintulajia. Nyt hän aikoo vastata uuteen haasteeseen ja opetella tunnistamaan sata kasvilajia.
– Ehkä tällä hetkellä erotan kuusen koivusta, mutta en muuten tunne kasvilajeja ihan hirveästi. Olisi kiva vähän oppia näkemään, mitä ympärillä on, pohtii Uusisilta.
Kansalaishavainnot auttavat tutkijoita
Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) haasteessa tavoitteena on tunnistaa sata kasvi-, hyönteis- tai sienilajia vuodessa.
– Toivomme, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota luonnon monimuotoisuuteen ja innostuisivat lajien tunnistuksesta. Olisi hienoa, jos saisimme lisää harrastajia eri lajiryhmiin, toteaa 100 lajia -haasteen koordinaattori Ronja Saarinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Kansalaisten tekemät havainnot ovat tärkeitä luonnossa tapahtuvien muutosten selvittämisessä.
– Näistä saadaan tietoa esimerkiksi siitä, että miten eri lajit reagoivat ympäristömuutoksiin kuten ilmastonmuutokseen. Kansalaishavaintojen ansiosta on esimerkiksi saatu selville, että perhoset siirtyvät pohjoiseen nopeammin kuin linnut ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilman kansalaishavaintoja meillä ei olisi laaja-alaista pitkäaikaisseurantaa, kertoo Saarinen.
