14-vuotias Nuutti kasvoi ja kehittyi niin kuin kuka tahansa terve lapsi 1,5 vuoden ikään saakka. Poika sai alle 3-vuotiaana autismidiagnoosin, mutta äiti, Noora Koponen, havaitsi piirteitä jo aiemmin.
Vaikeasti autistinen Nuutti kommunikoi muiden ihmisten kanssa kuvilla ja kirjoittamalla.
– Nuutti ei reagoinut puheeseeni samalla tavalla kuin ennen ollessaan 1,5 vuoden ikäinen. Hän lopetti myös käyttämästä sanoja, jotka oli tuohon mennessä oppinut, Koponen muistelee.
Koponen kertoo, että diagnoosin tultua ilmi, elämä oli hyvin hektistä ja epävarmaa.
– Silloin ei tarkkaan tiedetty, mistä on kyse ja asiat olivat uusia. Se oli äidille epävarmaa, kun ei tiennyt miten lasta voisi auttaa tai tukea, Koponen kertoo.
Autismin kirjo on laaja ja sen vuoksi oikein kukaan ei voinut auttaa. Koposen täytyi ajan kanssa tutustua omaan lapseensa uudella tavalla ja sitä kautta löytää paras tapa tukea lasta.
Alkuvaiheessa Koposelle ei juuri tarjottu vertaistukea, mutta kertoo Nuutin ensimmäisen puheterapeutin olleen tärkeä tuki perheen arjessa.
– Puheterapeutti ei välittänyt mikä Nuutilla on, vaan välitti siitä, miten voimme auttaa ja mitä on se, mitä Nuutti tarvitsee.
Erilaisia kohtaamisia
Koponen kertoo kohtaavansa monenlaisia reaktioita tavatessaan ihmisiä yhdessä Nuutin kanssa. Osa ihmisistä ottaa Nuutin vastaan kuten kenet tahansa muunkin, kunnioittaen tämän tapaa olla ja kommunikoida.


