Kiky siellä, kiky täällä… Mikä työmarkkinariitojen neuvotteluissa tökkii ja onko tässä mitään järkeä? Dosentti: Kuntasektorilla työnantajat huutavat tuskissaan

– En kutsuisi sitä teatteriksi. Kysymys on vakavista erimielisyyksistä. Suomessa ei yleensä paljon lakkoilla, aika sopuisasti on vuosikymmeniä edetty.

– Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen levoton, mikä kertoo siitä, että työnantajien ja työntekijäjärjestöjen tilannekuva poikkeaa kovasti toisistaan. Tämä tuo jännitteen.

– Tilanne ei koske vain metsäteollisuutta vaan myös kuntasektoria. Kuntasektorilla työnantajat huutavat tuskissaan, että heillä ei ole yhtään rahaa, mutta samaan aikaan useat kuntasektorin työntekijäliitot ovat vahvassa neuvotteluasemassa, koska monella alalla on työvoimapula. Ja työvoimapula antaa ammattiliitoille usein vahvemman neuvotteluaseman.

Kiky nousi jälleen esille, kun ammattiliitto Pro hylkäsi lauantaina työehtosopimusesityksen, koska sen mukaan kiky-tunnit olivat siinä edelleen mukana. Teknologiateollisuuden mukaan näin ei kuitenkaan ole.

Lue myös: Teknologiateollisuus ja Ammattiliitto Pro ovat päässeet sopuun – liittojen vielä hyväksyttävä neuvottelutulos

Mistä johtuu, että kiky-tulkinnat ovat näin erilaiset?

– Luulen, että molemmat saattavat puhua omilleen totta. Sopimusrakenteet ovat sillä tavalla vaikeita, että on mahdollista, että molemmat tulkinnat ovat jostain näkökulmasta kohtuullisen oikeassa.

– Minun arvioni on, että sen kaltaiset sovintoratkaisut menestyvät, jotka kemianteollisuuden työehtosopimuksessa nyt tehtiin. Siinä kiky-tunnit ikään kuin poistuvat, mutta samaan aikaan työantajat saavat työaikajoustoja ja ylityöpalkkoja maksetaan jonkin verran vähemmän kuin aiemmin.

Lue myös: Näin kiky-pähkinä ratkaistiin kemianteollisuudessa – Yritykset voivat reagoida kiirehuippuihin aiempaa paremmin

Näetkö, että muilla aloilla on enää mahdollista pitää kiky-tunteja, kun kemianalalla ne poistettiin.

– Tämä on se työmarkkinoiden mielenkiintoinen jännite. Toisaalta kyseessä on liittokierros eli jokainen liitto periaatteessa tekee omannäköisensä sopimuksen. Samaan aikaan on kuitenkin syntynyt tällainen normimalli teknologiateollisuuden ja metalliteollisuuden alalle ja se tarkoittaa sitä, että muiden ammattiliittojen on hyvin hankala mennä sen alle.

– Kiky-tunneista on tullut symboli ja myös liittojohtajat ovat niin kutsutusti kirjoittaneet seinään, että "nämä lähtevät". Siitä perääntyminen on kovin vaikeaa. Metsäteollisuudessa tuska on kovempi kuin muilla aloilla, koska siellä osapuolten näkökulmat siitä, pitäisikö tunteja olla enemmän vai vähemmän, ovat hyvin paljon kauempana kuin muilla aloilla.

Bergholmin mukaan uutta suomalaisessa työehtosopimuksessa ovat Saksassa ja Isossa-Britanniassa käytössä olevat "varoituslakot", joilla lakon kesto ilmoitetaan etukäteen.

– On uusi ja poikkeuksellinen tilanne, että meillä on ylös-alas lakkoja: mennään viikoksi tai kahdeksi lakkoon ja sitten jatketaan töitä. Ilmoitetaan jo työtaistelun alussa, milloin tämä loppuu.

– Aiemmin työtaistelut aloitettiin ja katsottiin niin sanotusti "kenen takapuoli merivettä kestää" ja lakko tai työsulku lopetettiin vasta sitten, kun ratkaisu oli syntynyt.

– Varoituslakot ovat uusi piirre, joka liittyy lakkotaktiikan muutokseen. Varoituslakot ovat hankalia, koska tuotantoa ajetaan ylös ja alas ja logistiikka menee sekaisin ja koneet kärsivät ja tulee hukkatuotantoa. Ne ovat johtaneet työnantajienkin kovempiin otteisiin: työsulku on houkuttelevampi vaihtoehto, kun tuotanto on jo kertaalleen ajettu alas ammattiliiton toimesta.

Mikä tilanteen voi laukaista, kun toinen osapuoli uhkaa työsululla ja toinen jatkaa lakkoja?

– Kompromissin on pakko syntyä tai sitten tappelu jatkuu kohtuuttoman pitkään. Kyllä laiha sopu jossain vaiheessa tulee.

– Kysymys on siitä, että osapuolten käsitys maailmasta ja tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan, heidän tilannearvionsa ovat hyvin erilaiset. Tarvitaan painetta, että eri käsitykset saadaan puristettua siedettävään kompromissiin.

Kunta-alalla palkankorotuksia vaativat niin hoitajat kuin opettajatkin. Minkälaiseen lakkosumaan on varauduttava?

- Epäilen, että tästä ei selvitä ainakaan ilman työtaisteluvaroituksia. Kuntatyönajaja kokee, että heillä on tyhjän kukkaron diktatuuri: säkin pohjalla ei ole mitään. Samaan aikaan kuntatyönantaja kamppailee työvoimapulan kanssa ja pitäisi houkutella rahalla lisää väkeä töihin, varsinkin hoiva-alalle.

- Sekä Tehy että Super ovat ilmoittaneet, että heille pitää saada paremmat korotukset kuin muille aloille, mikä on yleensä punainen vaate kaikille muille. Se on näkynyt sillä tavalla, että nokkapokkaa on ollut jo palkansaajapuolen sisälläkin, mikä aiheuttaa vielä oman kierteensä.