Tarja Heiskanen, Mirja Vallisaari ja Katja Liuksiala: Väkevät sielut - tarinoita Lapinlahden sairaalasta (Into 2021)
Helsingin Lapinlahdessa sijaitseva sairaala on surullisia tarinoita täynnä. Kolme toimittajaa on nyt kirjoittanut kirjan noista tarinoista, joita seuraamalla voi hyvin tarkastella mielisairaalatoiminnan kehittymistä Suomessa.
Engelin piirtämä Suomen ensimmäinen mielisairaala aloitti 180 vuotta sitten Helsingin syrjäisellä niemekkeellä hautausmaan takana.
Taustalla oli tsaari Nikolai I tavoite saada mielisairaanhoito Suomessa tolkulliselle tasolle. Hän oli tarkastuskäynnillään Helsingin Uudella klinikalla havainnut, että vaikka muita potilaita hoidettiin kunnolla uudessa, tasokkassa sairaalassa, mielisairaiden kohtelu oli karmeaa: potilaita pidettiin pimeissä kopeissa lukkojen takana.
Lääketieeteen professori Carl Daniel von Haartman sai tehtäväkseen tutustua mielisairaanhoitoon Pietarissa. Arkkitehti Carl Ludvik Engel sai puolestaan tehtäväkseen suunnitella uuden sairaalan.
Miehet valitsivat sairaalan paikaksi Lapinlahden, sillä ajatuksena oli että siellä kauniin luonnon keskellä merituulten puhaltaessa sairaat voisivat parantua. Uuden empiresairaalan esikuvina olivat kirjan mukaan vankila ja luostari.
Sairaala-alueen tulevaisuudesta kiistellään
Sairaalatoiminta päättyi lopulta vuonna 2008 ja Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiriltä kaupungille siirtyneen sairaala-alueen tulevaisuudesta on kiistelty siitä lähtien. Helsingin kaupunki on halunnut löytää kaupallisen toimijan alueelle mutta toistaiseksi hanke ei ole onnistunut.
Nyt entisessä sairaalassa on enemmän tai vähemmän väliaikaisesti taiteilijoiden työpajoja sekä erilaisia mielenterveyteen liittyviä toimintoja. Kahvila ja vuokrattavat tilat ovat tulleet tutuiksi monille pääkaukiseudun asukkaille.
Nimekkäitä johtajia
Kirjassa on lyhyitä kertomuksia sairaalan potilaista ja työntekijöistä sekä sairaalaa johtaneista lääkäreistä. Ehkäpä tunnetuin potilas on ollut ja lääkäreistä puolestaan veli – Christian antoi sairaalasta suojan veljelleen sisällissodan aikana. Mainesanoja saavat myös sodanjälkeiset johtajaylilääkärit kuten ja .