Eduskunnan puhemiehestä kertova Jussi Halla-aho – Elämäkerta -kirjassa puhutaan kahdesta vaarallisesta tilanteesta hänen varhaisaikuisuudessa.
Vuonna 1993 Halla-aho kertoo ajaneensa pimeänä talvisena iltana vanhaa Hämeenlinnanväylää kohti Tamperetta.
– Rajoituksen mukaisessa 80 kilometrin tuntivauhdissa pyörien ote jäisestä tienpinnasta irtosi täysin varoituksetta, ja auto alkoi pyöriä ympyrää. Muistan, että näin takana tulevan auton etuvalot silmieni edessä kaksi eri kertaa, joten autoni teki puolitoista täyttä kierrosta ennen kuin suistui perä edellä vasemman puolen pientareelle ja sitä pitkin metsän reunaan, kirjoittaa Halla-aho kirjan loppusanoissa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Jussi Halla-ahon albumi
Halla-ahon mukaan pysähtyessään auto kallistui jyrkässä rinteessä.
– (Auto) oli hetken kaatumassa repsikan (oikean) puolen kyljelle ja siitä ehkä vielä katolleen, mutta lopulta minä olin riittävän painava, ja auto laskeutui rinteeseen oikein päin, kirjoittaa Halla-aho.
Halla-aho kertoo muistaneensa, että auton kieppuessa koko elämä ehti pyöriä pikakelauksella silmien edessä, aivan kuten kirjoissa kerrotaan.
Matkapuhelimet olivat vielä harvinaisia, joten yksi paikalle pysähtyneistä lupasi soittaa Tiepalvelun paikalle seuraavalta huoltoasemalta.
– Vasta paljon myöhemmin aloin miettiä, miten käsittämätön tuuri kävi. Ketään ei juuri silloin tullut vastaan, vaikka muuten liikennettä oli kohtuullisesti. Suistuin tieltä kohdassa, jossa ei ollut kiviä, liikennemerkkejä eikä metsää vaan pelkkää tyhjää ja sileää piennarta. Auto ei kaatunut, vaikka aluksi meinasi tehdä niin, kirjoittaa Halla-aho.
