Koronavuonna 2020 jaettiin pisteitä koronakasvoille ja peloteltiin ihmisiä – mitä tästä vuodesta oikeasti jäi käteen? "Mentiin kotiin ja vedettiin peitto korville"

Kevään päätös viruksen tukahduttamisesta oli Halavan mukaan tärkeä

– Kun virus on käytökseltään tuntematon, kun me emme tiedä mikä se on, niin silloin ei voida ajatella, että laumasuoja olisi se tie. Kun tukahduttamiseen lähdettiin huomattiin hyvin se, että kun viranomainen sanoo, että suljetaan Uusimaa, ei kukaan edes kyseenalaistanut sitä tässä maassa. Mehän totellaan. 

Ennakointi ei toiminut

Halavan mukaan puolestaan ennakointi ei toiminut hyvin. Suomessa ennakointiin on opittu vasta 2000-luvulla.

– Aika myöhään lähdettiin liikkeelle. Nyt kun taas katsotaan kevättä ja esimerkiksi Huoltovarmuuskeskusta, niin ei se näyttänyt siltä, että se olisi varautunut tähän pandemiaan.

 Ennakointimielessä valmistautuminen ei ollut riittävää. Teoriassa oltiin valmistauduttu, mutta käytäntö takkusi.

Koronavirus ei viruksena oli erityisen fataali. Ennakoinnissa pitäisi ottaa huomioon sekin, että virus voisi olla 100-prosenttisen tappava.

– Pitää ymmärtää, että jokaisessa pandemiatapauksessa voi olla koko ihmiskunnan tulevaisuus vaarassa. 

Kun tuntematon virus lähti leviämään Kiinassa, hälytyskellot eivät vielä soineet Suomessa. Halavan mukaan myös lausunnot olivat vähätteleviä, kun mietitään virusten historiaa.

– Ebola, SARS ja MERS pitäisivät olla kaikkein muistissa. Puhumattakaan espanjantaudista, jos mennään sata vuotta taaksepäin. 

– Näiden pitäisi tietyllä tavalla olla yleissivistystä, kuitenkin aika askarruttavalla tavalla pääsi virus yllättämään. 

Talouden vahingoittuminen ratkaisee

Halava uskoo silti, että tulevaisuudessa ollaan viisaampia.

– Tämä iskee kuitenkin tavalla, joka vahingoittaa myöskin taloutta. Silloin kun talous vahingoittuu, yksityisen sektorin toimijat alkavat tehdä ennakointisuunnitelmia.

– Raadollisesti näyttää siltä, että kun talous vahingoittuu, ennakointi paranee. 

Tutkijana Halava toivoo, että suomalaiset osaisivat analysoida pandemiaa kriittisesti. Samalla hän pelkää, että aito analyysi jää poliitikoinnin varjoon.

 – Meillä on vaalivuosi. Kovin helposti voi käydä niin, että politisoidaan voitot ja tappiot. Vaaliretoriikan alle jää analyysi huonoimmassa tapauksessa.

 – Pelkään, että tätä käännetään poliittisen järjestelmän voitoksi, vaikka tämä on suomalaisittain enemmän sosiokulttuurinen ja meidän kulttuurisen DNA:mme pohjalta syntynyt yhteisvoitto. 

Kotona piilossa peitto korvilla

Koronan aikana henkilöityminen on näkynyt mediassa ja keskustelussa. Kyse ei ole ollut niinkään siitä, mitä sanottiin, vaan ennemminkin siitä, kuka sanoi. 

– Minusta oli silmiinpistävää, että keväällä meillä oli todella paljon haitta-, uhka- ja pelkouutisointia. 

Uhkakuvista uutisoiminen ja keskusteleminen on normaalia, mutta muut näkökulmat jäivät puuttumaan. 

Useita, nykyäänkin vielä toimivia ikonisia yrityksiä on perustettu aina taantumakaudella. Asiasta ei juurikaan olla keskusteltu. 

– Tutkijan näkökulmasta taantuma pitäisi nähdä myöskin kasvukautena, jolloin istutetaan asioita. 

Taantumissa syntyneet organisaatiot, esimerkkinä Disney, CNN, Airbnb ja Uber ovat vahvoja.

– Kriisi ja taantuma ovat erityisen hyviä kasvualustoja kaikelle sille, mitä ihmiskunta nimenomaan tarvitsee. 

Julkinen keskustelu ei ole ollut kasvuun innostavaa, vaan pelottelevaa ja suojautumaan käskevää. 

– Ja niinhän me ollaan toimittu, menty kotiin ja vedetty peitto korville, eikä silloin kukaan ole lähtenyt perustamaan uusia yrityksiä. 

Niinkin yksinkertainen asia tällä hetkellä kuin maskit olivat keväällä kiven alla. Kesti pitkään, ennen kuin yritykset heräsivät valmistamaan itse maskeja. Suomi on myös teknologiaorientoitunut, mutta kevään aikana uusia innovaatioita ei juurikaan lähtenyt liikkeelle, toisinkuin olisi voinut odottaa. 

– Pitää miettiä, että saimmeko aikaiseksi tässä maassa median ruokkiman pelkotilan, joka lamaannutti kaikki?