Peruskoululaisten pitkiin poissaoloihin pyritään puuttumaan uudella mallilla.
Koulut alkavat taas elokuussa, mutta joillekin oppilaille se ei merkitse luokkahuoneeseen paluuta. Suomalaisissa peruskouluissa on nimittäin oppilaita, joita ei koulussa näy. Osa oppilaista on luvattomasti koulusta pois pitkiä aikoja, jotkut taas ovat kokonaan koulun tavoittamattomissa.
Opetushallituksen johtajan Kurt Torsellin mukaan yhdenkään lapsen ei kuitenkaan pitäisi täysin kadota koulun käytäviltä.
– Ei pitäisi olla mahdollista, että joku häviää niin sanotusti kartalta, Torsell sanoo.
Opetushallituksen tilaaman kartoituksen mukaan koulupudokkaiden määrän arvioidaan kasvaneen. Vuoden 2020 Kouluakäymättömyys Suomessa -kartoituksen mukaan Suomessa oli vuosittain 4 000 yläkoululaista, jotka eivät käyneet koulussa. Tapauksia oli selvityksen mukaan kaikilla luokka-asteilla ja kaikissa maakunnissa.
Lue myös: Iina-Lotta uupui tehtäväkuorman alle ja alkoi jättää lukiokursseja kesken – opettajien panostuksen ansiosta hän saa päähänsä valkolakin
Taustalla usein psyykkistä pahoinvointia
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin mukaan jatkuvat poissaolot voivat johtaa siihen, että oppilas jää kokonaan pois koulusta.
Oppilaiden pitkittyneet poissaolot johtuvat useista syistä. Torsellin mukaan usein voi sanoa, että oppilaan huono psyykkinen hyvinvointi voi johtaa siihen, ettei hän käy koulussa. Syyt voivat olla esimerkiksi psyykkisiä haasteita, kiusaamista, päihdeongelmia tai vaikeuksia kavereiden tai perheen kanssa.
Joskus syy poissaololle voi olla myös se, että oppilas on ulkomailla.
Kun huomataan, että oppilasta ei näy koulussa, koulu tavoittelee oppilaan huoltajaa, kertoo Torsell. Jos tässä ei onnistuta, etenee asia lastensuojeluun tai poliisille.
