Kouluterveyskysely paljasti: Arjen aamupalat ja lounaat jäävät yhä useammalta väliin

Lue myös: Kouluruokakokki: Näin kouluruoan saisi maistumaan lapsille – vanhemmilla yksi tärkeä tehtävä

Oppilaat ovat tietoisia kuluttajia

Kouluruokailu on vuosikymmenien aikana vakiintunut tärkeäksi osaksi suomalaista ruokakulttuuria, ja lähes jokaisella suomalaisella on mielipide kouluruokailusta. Näin todetaan Opetushallituksen kouluruokailusta kertovilla verkkosivuilla, joiden sisällöstä Manninen kertoo vastaavansa.

Hän tietää, että keskustelu kouluruokailusta typistyy usein makuasioihin.

– Ruoan laatuun ja makuun on kiinnitetty kehitystyössä paljon huomiota. On perustettu makuraateja, lisätty maustepöytiä ja kehitetty ruokalajeja, jotta ruoka maistuisi, Manninen luettelee.

– Nykyajan lapset ovat aika tietoisia kuluttajia, koska he matkustavat ja ruokailevan paljon kodin ulkopuolella. Herkällä korvalla heitä kuunnellaan. Ikään kuin asiakkaina.

Manninen pyytää maistelemaan sanojen "kouluruoka" ja "kouluruokailu" eroa. Hän kannustaa tarkastelemaan kouluruokailun houkuttelevuutta laajemmin.

– Kouluruokailu on kokonaisuus. Saapumiseen ei vaikuta vain se, mitä ruokaa on tarjolla vaan koko tilanne – onko jonottamista, onko kiireen tuntua, onko ahtautta, mikä ruokailun ajoitus on.

Mannisen mukaan oppilaat saattavat jättää aamiaisen väliin siksi, että koulun lounastarjoilu on liian aikaisin.

– Hypätään mielekkään aamiaisen yli, jotta lounaalla olisi nälkä.

Lue myös: Onko sinullakin huonot ruokailutottumukset? Nämä ovat suomalaisten ruokavalion keskeiset haasteet

Lue myös: Söisitkö itse? Rovaniemeläinen Jere, 15, kyllästyi kouluruoan laatuun ja järjestää nyt mielenosoitusta

Yksilöllisiä syitä taustalla

THL:n kouluterveyskyselyssä 4. ja 5. luokan oppilailta kysyttiin ensimmäistä kertaa mielipiteitä koululounaasta. Oppilailta kysyttiin paitsi laadusta ja mausta myös tarjoiluajasta ja ruoan riittävyydestä.

Kolme neljästä lapsesta oli sitä mieltä, että koululounaan syömiseen on varattu tarpeeksi aikaa, ja tarjoiluajan koki sopivaksi 83 prosenttia. Vastaajista 85 prosenttia koki, että

– Kouluissa kannattaa tutustua oppilaitoskohtaisiin tuloksiin, sillä kysely tarjoaa välineen tarkastella oppilaiden antamaa palautetta, kehittämispäällikkö Helenius toteaa.

Hänen mielestään aikuisten on tärkeä ottaa huomioon myös yksilölliset taustat ja syyt, miksi esimerkiksi nuori välttelee kouluruokalaa.

– Nuori saattaa jännittää ruokailua paljon, jos hänellä ei ole kavereita, joiden viereen mennä istumaan. Voi olla ahdistavaa tulla nähdyksi yksin.

Ruokala voi olla liikaa melusta kärsivälle aistiyliherkälle, koulukiusatulle tai puhumattakaan syömishäiriön piinaamalle.

Koululounaan päivittäin syömättä jättäneiden tyttöjen osuus on kasvanut viime vuosina erityisesti perusopetuksen 8. ja 9. luokilla.

– Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan tytöistä jopa 36,6 prosentilla on riski syömishäiriölle. Vuonna 2021 vastaava luku oli 32,4 prosenttia, Helenius kertoo.

Lue myös: Legendaarinen valmisruoka on Suomessa järjetön hitti – syöntitapa jakaa mielipiteet: "Erikoisin saattaa olla..."

Vanhemmilla tärkeä roolinsa

Kouluruokailu on osa kouluissa tehtävää ruokakasvatusta. Sen avulla voi saada oppilaat pohtimaan esimerkiksi ruoan terveellisyyttä, laatua, hintaa ja ympäristövaikutuksia tai hyviä tapoja. Opetusneuvos Manninen painottaa, että koska on kyse kasvatuksesta, tavoitteet ovat aina kodin ja koulun yhteinen asia.

– Meillä on oletus siitä, että vanhemmat tietävät, mikä kuuluu kodin tehtäviin, mutta kodit ovat niin erilaisia ja myös monikulttuurisia tänä päivänä, että perinteet voivat olla hyvinkin kirjavia.

Mannisen mielestä perinteiset oletukset ja niin sanotut itsestäänselvyydet on otettava nyt yleiseen keskusteluun.

– Minkälainen on tämän päivän kotikulttuuri, minkälaisia koteja meillä on, miten kaikki yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat perheiden elämään, hän listaa avainkysymyksiä.

THL:n kouluterveyskyselyn tilastoraportin johtopäätöksissä todetaan, että tulosten perusteella elintapoihin liittyvää ohjausta ja tukea tulee vahvistaa lasten ja perheiden palveluissa.

– Alakouluikäiset lapset oppivat elintapoja oman perheensä arjessa. Vanhemmat voivat pienillä arjen toimilla vaikuttaa lasten hyvinvointiin, esimeriksi huolehtimalla, että tarjolla on aamupalaa ja rohkaisemalla käymään koululounaalla, kehittämispäällikkö Helenius sanoo.

Hän muistuttaa, että ravinnon lisäksi koulussa jaksamista tukevat muut arkirutiinit, kuten liikunta ja uni sekä kokemus siitä, että koulussa ei kiusata ja on muutenkin turvallinen olo.

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa.