Kouluterveyskysely: Ruotsinkieliset koululaiset sanovat kokevansa kotona henkistä väkivaltaa suomenkielisiä enemmän

– On mahdollista, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat tunnistavat suomenkielisiä paremmin henkisen väkivallan, Opetushallituksen opetusneuvos Christine Söderek sanoo tiedotteessa.

THL:n mukaan henkinen väkivalta tarkoittaa esimerkiksi alistamista, arvostelua, nimittelyä, halveksuntaa, kontrollointia tai sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista.

Lue myös: Tupakkayhtiöiden manipulaatio näkyy nuorten sähkötupakoinnin lisääntymisenä: "Markkinoidaan terveellisenä vaihtoehtona tupakalle"

"Monille nuorille ja teini-ikäisille ihan ylivoimaista" – millaiset tekijät selittävät suomalaisnuorten alati heikkeneviä Pisa-tuloksia?

Yksi kymmenestä kokenut syrjintää

Vaikka ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat kokivat henkistä väkivaltaa vanhempien taholta, tunsivat he suomenkielisiä yleisemmin opettajien olevan kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. 

Ero suomenkielisiin oli 7–8 prosenttiyksikköä. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokivat myös pystyvänsä puhumaan mieltään painavista asioista koulun aikuisen kanssa yleisemmin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.

Viime vuonna myös koulunkäynnistä pitäminen oli yleisempää ruotsinkielisissä kouluissa. Ruotsinkielisillä 4. ja 5. luokan oppilailla lukema oli 79 prosenttia, kun suomalaisilla se oli 73 prosenttia.

Lue myös: Yksi kysymys lastenlääkärin vastaanotolla paljastaa huolestuttavan muutoksen – vähäisellä liikkumisella yllättävä seuraus

Jo aiemmin vähän liikkuneet lapset liikkuvat nyt entistä vähemmän – into laskee heti koulun alkaessa

Haasteet myös alueellisia

Tuen saamisessa ruotsin kielellä voi olla THL:n mukaan alueellisia haasteita. 

Ruotsinkielisten koulujen lapset ja nuoret olivat käyneet suomenkielisiä yleisemmin opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten vastaanotoilla, mutta esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta koki saaneensa tarvitsemaansa apua ruotsinkielisistä peruskoululaisista 70 prosenttia ja suomenkielisistä 84 prosenttia. 

Suomenkielisen perusopetuksen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset taas kokivat saaneensa ruotsinkielisiä yleisemmin apua ja tukea kouluterveydenhoitajalta, lääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta.

Ruotsinkielisten koulujen  kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 10 prosenttia oli kokenut syrjintää kielen perusteella, suomenkielisten koulujen oppilaista vain 4 prosenttia.

THL:n mukaan lasten ja nuorten voi olla erityisen vaikeaa pyytää apua muulla kuin omalla äidinkielellään vaikeasti hahmottuviin asioihin, kuten perheen vuorovaikutuksen ongelmiin ja mielenterveyteen.

Lue myös: THL: Lasten ja nuorten ylipaino on edelleen yleistä – näin perheitä voitaisiin tukea

Miksi koulukiusaamista ei saada kitkettyä? Asiantuntijat arvioivat, mille tahoille vastuu kuuluu