Kuppa kukoisti tuoreen tutkimuksen mukaan Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta.
Kupan alkuperästä on keskusteltu vuosikymmenien ajan. Veikö tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus kupan mukanaan Amerikan mantereelle vai toiko hän sen palatessaan tuliaisena Eurooppaan?
Kupan puhkeaminen Euroopassa 1400-luvun lopulla tapahtui pian sen jälkeen, kun Kolumbus ja hänen miehistönsä palasivat varhaisilta tutkimusmatkoiltaan Amerikasta.
Nyt muinaisista eteläamerikkalaisista luista saatu DNA on ratkaissut arvoituksen, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessaan.
Max Planck -instituutin johtamassa laajassa tutkimusprojektissa ollut Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan tutkimusryhmä oli mukana löytämässä viisi muinaisen kupan tautiperheen genomia Meksikosta, Chilestä, Perusta ja Argentiinasta.
– Ryhmämme pitkäaikainen projekti Perussa antoi mahdollisuuden tutkia nimenomaan perulaisia muumioita kupan suhteen, Sajantila kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Seksitautitartuntojen määrä lähti kasvuun yhdestä selvästä syystä
Viisi muinaista patogeenia johtivat jäljille
Arkeologisista luista on saatu DNA:n avulla paljon tietoa ruton, tuberkuloosin, spitaalin ja isorokon historiasta, mutta kupan historian selvittäminen on osoittautunut haastavammaksi.
Useita kupan perheen genomeja on ennallistettu arkeologisista luista, mutta löydöt eivät ole pystyneet vastaamaan tärkeisiin kysymyksiin, jotka liittyvät kupan esikolumbiaanisiin tai jälkikolumbiaanisiin teorioihin.
Jo jonkin aikaa on tiedetty, että kupan kaltaisia infektioita esiintyi Amerikassa vuosituhansien ajan, mutta pelkästään leesioiden perusteella on ollut mahdotonta varmistua, onko kyseessä kuppa. Leesio elimen toimintaan tai rakenteeseen liittyvää sairaalloista