Suomessa lahjasukusolut ovat olleet käytössä julkisella puolella vuoden 2019 marraskuusta lähtien. Sitä ennen lahjasukusoluilla tehtyjä hedelmöityshoitoja on tehty vain yksityisellä sektorilla.
Lahjoittajien määrä on yllättänyt lääkäritkin. Husin erikoislääkäri, dosentti Viveca Söderström-Anttila kertoo, että ensimmäiset hoidot julkisella puolella on nyt käynnistetty.
Lue myös: Dna-testi paljasti, ettei isä ollutkaan biologinen – Timo järkyttyi löydettyään 10 sisaruspuolta: "Meitä sisaruksia voi olla vaikka sata"
– Lahjoittajia on ollut yli odotusten. Moni on kertonut, että on hieno asia, että hoitoja tehdään nyt myös julkisella puolella, Söderström-Anttila sanoo.
Munasolun luovuttajia kaikista luovuttajaehdokkaista on ollut kaksi kolmasosaa ja sperman luovuttajia yksi kolmasosa.
– Se vähän yllätti, sillä olen itse ollut yksityisellä puolella niin kauan, ja aina on ollut pulaa luovuttajista – varsinkin munasolun luovuttajista. Yllätti, positiivisesti, Söderström-Anttila miettii.
Munasolun lahjoittajalle rahaa, sperman ei
Sukusolun lahjoittajalle korvataan kulut ja kaikki saavat Kelan päivärahan suuruisen summan niiltä päiviltä, joina ovat asioineet sairaalassa.
Lisäksi munasolun luovuttajat saavat ylimääräisen "haittakorvauksen", jonka suuruus on 250 euroa. Summa on saman suuruinen julkisella ja yksityisellä puolella.
– Munasolun luovuttajalle joudutaan antamaan hormonihoitoa, joka voi aiheuttaa alavatsalla turvotusta ja kipua. Naiselle tehdään myös pieni kirurginen toimenpide, jolla munasolut saadaan kerättyä munarakkuloista, Söderström-Anttila kertoo.
Lisäksi munasolun luovuttaneella naisella on toimenpidepäivän lisäksi yksi sairaslomapäivä. Kaikki eivät kuitenkaan halua edes ottaa haittakorvausta vastaan.