Työsuojeluviranomainen saa paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka epäilevät tulleensa laittomasti irtisanotuiksi koeajallaan.
Selvästi harvinaisempia ovat ne tilanteet, joissa työsuojeluviranomainen epäilee laitonta koeaikapurkua ja ottaa asian tarkempaan selvittelyyn, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimies Aki Eriksson.
– Koeajan (työsuhteen) purkamisen kynnys on matala ja sen on tarkoituskin olla puolin ja toisin matala. Mikä tahansa peruste riittää koeaikapurkuun, kunhan se ei ole koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen tai liity esimerkiksi terveydentilaan tai ole muuten syrjivä.
Erikssonin mukaan koeaikapurku tulee työntekijälle usein valtavana järkytyksenä, mikä johtuu pääsääntöisesti siitä, että työyhteisöissä ei uskalleta, osata tai haluta antaa palautetta.
Lue myös: Jonnalle ei löydy oman alan töitä: "Olen ymmärtänyt, että tämä on aika numeropeliä"
Eriksson antaa esimerkin. Työntekijä ei suoriudu työstään aivan toivotulla tavalla, mutta ei tee myöskään isoja virheitä. Työnantaja pettyy rekrytointiin, mutta ei hyväsydämisyyttään tai työpaikan yleisen kulttuurin takia anna rakentavan kriittistä palautetta, jolloin työntekijä ei tiedä tekevänsä "huonoa" tulosta.
Sitten koittaa se hetki, kun koeaika on päättymässä ja työntekijälle tulee jokin sattumanvarainen sairastuminen. Työnantaja hätääntyy: tästä työntekijästähän oli tarkoitus päästä eroon – ja tekee koeaikapurun.
Työntekijä, joka ei ole aiemmin saanut työstään negatiivista palautetta, luulee koeaikapurun johtuvan sairastumisesta ja tekee asiasta työsuojeluviranomaiselle ilmoituksen.
– Nämä ovat huonosti tehtyjä koeaikapurkuja. Koeajan pitäisi olla varsinkin työnantajan puolelta avointa ja läpinäkyvää, jotta työntekijälle ei jäisi epäselväksi, mitä häneltä odotetaan ja miten hän suoriutuu. Kehityskeskustelujen pitäisi olla reaaliaikaisia, jolloin koeaikapurut eivät tulisi niin suurina yllätyksinä.