Lapset pettyvät kummeihin, jotka ovatkin lähinnä vanhempien kavereita – "He ovat jääneet etäisiksi ja vieraiksi"

Etäiset ja passiiviset kummit harmittavat

Jos kummivalinta osoittautuu pettymykseksi, taustalla voi Laineen mukaan olla kaksi hyvinkin erilaista näkökulmaa riippuen siitä, kysytäänkö syitä kummin valinneelta vanhemmalta vai kummin aikoinaan saaneelta nuorelta itseltään.

Vanhemman näkökulmasta kummista voi tulla pettymys esimerkiksi silloin, jos ystävyys- tai sukulaisuussuhde ajan kuluessa hiipuu tai jopa katkeaa kokonaan.

Laine on ollut yli 20 vuotta Malmin seurakunnassa, jonka rippikouluissa nuoret ovat saaneet tehtäväkseen kirjoittaa kummilleen kirjeen, jossa he kertovat omasta rippikoulustaan ja samalla itsestään.

– Hämmästyttävää on ollut se, että joillakin ripareilla osa nuorista on jopa suoranaisesti kieltäytynyt ryhtymästä tähän. Kun taustasyitä on alettu puida, on käynyt ilmi, että nuorilla kohdistuu kummeihin enemmän odotuksia kuin olisin koskaan osannut kuvitella.

Lue myös: Kummius ei pääty milloinkaan, vaikka välit menisivät poikki

Tyypillisin pettymyksen kokemus on ollut se, että kummi ei ole pitänyt yhteyttä tai osoittautunut sellaiseksi ihmiseksi, jonka puoleen nuori olisi voinut kääntyä tai edes olla yhteydessä. Etäiseen kummiin ei ole syntynyt toivotunlaista yhteyttä.

Jotkut ovat sanoittaneet pettymystään kuvailemalla, että kummi ei ole ikinä vienyt heitä mihinkään tai käynyt esimerkiksi peleissä.

Kolmas tyypillinen pettymys liittyy Laineen mukaan eniten juuri nykypäivän muuttuneeseen kummiuteen, jossa vanhemmat valitsevat kummiksi omia ystäviään.

– Nuoret ovat kuvailleet, että kummi on vanhempien kaveri – ei heidän elämässään tärkeä, Laine sanoo.

– He ovat kokeneet, että kummeille on riittänyt se, että he ovat olleet vanhempien elämässä sillä tavalla kuin ovat aina olleet. Ja tällä tavalla heistä on tullut nuorille pettymyksiä: he ovat jääneet etäisiksi ja vieraiksi, eikä heille haluta kertoa sellaisia asioita, joita ei kerrota muille kuin läheisille.

Lue myös: Kesäleirit pelastavat koululaisia tylsyydeltä

Lapselle voi jälkikäteen valita uudet kummit

Vuodesta 2006 alkaen Suomessa on voinut antaa alle 18-vuotiaalle lapselle korkeintaan kaksi uutta kummia, jos aiemmat ovat syystä tai toisesta osoittautuneet pettymyksiksi. 

Tällainen kummiin pettyminen ja myös sen näkyvä osoittaminen nimeämällä uusia kummeja on nykykulttuurissa tullut tavallaan luvalliseksi, toteaa Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön kouluttaja ja pappi Henri Järvinen. 

Vanhoja kummeja ei silti ole mahdollista poistaa kirkon rekisteristä jälkikäteen.

– Ei tämä uusien kummien valitseminen vieläkään mikään iso ilmiö ole, mutta kyllä tätä tapahtuu. Luulen, että moni ei vielä edes tiedä tästä mahdollisuudesta.

Tänä päivänä entistä harvemmat lapset kastetaan enää evankelisluterilaisen kirkon jäseniksi, mutta muillekin lapsille saatetaan silti valita epäviralliset kummit. Järvisen mielestä tämä osoittaa hyvin, miten tärkeäksi asiaksi suomalaiset kokevat kummiuden.

Lue myös: MTV vertaili: Näin kallis Linnanmäki on verrattuna pohjoismaisiin kilpailijoihin

Järvisen mukaan merkittävä osa nykykummeista kokee tehtävän hengellisenä, eli he saattavat esimerkiksi rukoilla kummilapsensa puolesta.

– Tämä on mielestäni kiinnostava asia tässä maallistuvassa yhteiskunnassamme. Ja vaikka ihmiset eivät olisi muuten aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa, kummiuden arvostus silti lisääntyy, Järvinen sanoo.

Malmin seurakunnan Laine huomauttaa, että vanhemmilla on nykyään aiempaa enemmän vaikeuksia löytää kirkon kriteerit täyttäviä kummeja lapsilleen. 

Tästä syystä kirkkolakiin tuli toissa vuonna voimaan muutos, jonka mukaan lapselle voi halutessaan valita vain yhden kirkkoon kuuluvan, konfirmoidun kummin.

Aiemmin yhteen kummiin vaadittiin kirkkoherran lupa, mutta enää ei tarvitse tehdä edes anomusta.

–Nyt on pohdittu, pitäisikö kummeilta poistaa koko rippikouluvaatimus. Kirkko yrittää sovittautua uudenlaiseen kummiuteen. Mitä kauemmas ajaudumme kummiuden alkuperäisestä, hengellisestä tehtävästä, sitä enemmän tarvitaan joustavuutta, pohtii Laine.

Lue myös: Kela arvioi: perhevapaauudistus lähes kaksinkertaisti isien vanhempainvapaapäivien käytön